19.6 C
Alajärvi
maanantai 15.8.2022

Kataja toteutti veteraanien toiveen

Eläkkeellä oleva vimpeliläinen matemaattisten aineiden lehtori Seppo Kataja on koonnut 376-sivuisen omakustanteena julkaisemansa Vimpeliläiset talvi- ja jatkosodassa. Lähteinä on käytetty haastatteluista tai muisteluista koottuja tietoja, henkilökohtaisia sotapäiväkirjoja, lehtileikkeitä sekä digitaalisessa muodossa saatavilla olevia tietoja kuten esimerkiksi joukko-osastojen sotapäiväkirjoja tai kaatuneiden kantakorttitietoja. Kataja kertoo saaneensa paljon apua sodan käyneiltä vimpeliläisiltä.

Kirja projekti juontaa juurensa 30 vuoden taakse ja aikaan, jolloin Seppo Katajalla oli työn alla Vimpelin sotaveteraanit -kirjan toinen osa. Hän haastatteli kirjaa varten veteraaneja ja ryhtyi kokoamaan veteraanien tuolloisten puuhamiesten – muiden muassa Jaakko Toivolan ja Toivo Pekkalan – innoittamana myös veteraanien kirjoituksia.

– Ensin suunnittelin kirjaa, joka olisi koostunut vain veteraanien haastatteluista, heidän julkaisemistaan kirjoituksista ja aikaisemmin julkaistuista omista kirjoituksistani. Kirjan muoto alkoi hahmottua ehkä kymmenen vuotta sitten. Varsinainen kirjantekoprosessi käynnistyi neljä vuotta sitten, kun olin saanut valmiiksi Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-kyläkirjan.

Monta osioita

Kirjan alkuun Seppo Kataja on koonnut kronologiseen muotoon vimpeliläisiä koskevat sotapäiväkirjat.

– Talvisodassa vimpeliläisiä taisteli 32. Pioneerikomppaniassa, jolta ei löydy omaa sotapäiväkirjaa. Kirjassa on noin 140 kertomusta ja luettelo haavoittuneista vimpeliläisistä. Laajimpana yksittäisenä tapahtumana olen käsitellyt tuhoisaa Lunkulansaaren torjuntataistelua keväällä 1941, jossa kaatui kuusi vimpeliläistä ja neljä lappajärveläistä ja parikymmentä haavoittui.

376-sivuinen kirja sisältää sekä sotapäiväkirjoja että haastatteluihin perustuvia muisteluja ja tapahtumakuvauksia.

Omat osionsa kirjassa on vimpeliläisistä sotavangeista ja upseereista. Kirjan lopussa on luettelo sotaan tavalla tai toisella osallistuneesta yli 900 vimpeliläisveteraanista ja -lotasta sekä sotatarviketeollisuudessa työskennelleistä paikkakuntalaisista. Seppo Kataja on ottanut teokseen mukaan kaikki Vimpelissä asuneet ja myös paikkakunnalle muuttaneet siirtokarjalaiset. Esimerkkeinä Kataja mainitsee vimpeliläissyntyisen ja sodassa haavoittuneen professori Lauri Hyvämäen ja Hankkijan pääjohtajana toimineen Jorma Järven, joka on asunut Vimpelissä.

Ainutlaatuinen teos

Paikallis- ja sotahistoriaa harrastava Seppo Kataja sanoo, että Vimpeliläiset toisessa maailmansodassa on laajuudessaan ainutlaatuinen teos Suomessa. Tämän on mahdollistanut Vimpelin pieni asukasmäärä ja pinta-ala.

– Monenlaisia veteraanimatrikkeleita on julkaistu, mutta en ole nähnyt tai kuullut olevan vastaavanlaisia teoksia. Täällä on väki tuntenut toisensa. Täällä asuneet ja täältä lähteneet on tunnettu.

Art director Jani Levijoen taittaman kirjan tekstiä rytmittää yli 30 valokuvaa, jotka ovat julkisia SA-kuvia tai peräisin yksityisistä kokoelmista. Asekuvia kirjasta ei löydy. Seppo Kataja sanoo, että sotaa ei kirjassa ihannoida vaan sisältö on täyttä historiaa.

Uutuuskirjasta on otettu 230 kappaleen painos ja myytyjä kirjoja on jo toistasataa. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita kirjasta, ja Kataja on saanut kannustavia kommentteja. Järviseutu-Säätiöltä ja Vimpelin kunnalta saadut apurahat ovat edesauttaneet kirjan julkaisemista.

– Veteraanit sanoivat minulle jo monta kymmentä vuotta sitten, että tee kirja. Olen tämän velkaa heille.

Virpi Poikelin

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut