-0.1 C
Alajärvi
perjantai 26.4.2024
MAINOS

”Kansantauti”, joka voi tehdä lahjakkaastakin alisuoriutujan

Mikä on se kiusa, joka voi saada kantajansa luopumaan jopa unelmistaan ja toivostaan? Kasvin lailla elävä, joka itää meissä kaikissa kasvattaen vartensa nopeaa tahtia vankoiksi kuin tukkimiesten jalat aikoinaan? Ehdottomasti myös yksi suomalaisten pahimmasta ”kansantaudeista”?

Joko arvasit? Ehkä veikkasit syöpää tai paria muuta vakavasti otettavaa. Mutta nyt emme puhu niistä, vaikka kyseessä onkin luonteeltaan syöpää lähentelevä sekä samalla tavalla henkisellä tasolla elinvoimaa nakertava kärsimys.

MAINOS

Tämä pahalta kuulostava, keskuudessamme väijyvä riesa on kaikille hyvinkin tuttu, monikasvoinen tunne nimeltään häpeä, josta ihmismielen moniammattilaisella, alajärveläisellä Eino Hoiskolla on tuhti määrä tietoa taskussaan.

Häpeälläkin tärkeä tehtävä

Eino Hoisko työskentelee lähes päivittäin ihmismielen parissa Ihminen tavattavissa-terapeuttina, tunneterapeuttina sekä mielenterveyshoitajana, ja onkin niiden myötä saanut useiden vuosien kokemuksen kautta kosketusta häpeän moniin puoliin ja seurauksiin ihmisyydessä.

– Vaikka häpeän koetaan kuuluvan negatiivisen tunneilmaston tunteisiin, lähtökohtaisesti se on kuitenkin tunnekeskeisessä lähestymistavassa varsin terve tunne. Se, mikä tunteen sitten ajaa jommalle kummalle puolelle tunneskaalaa, riippuu kantajansa uskomuspohjasta, tietää Hoisko.

Hoisko kertoo epäterveen häpeän keskeisessä roolissa olevan kiintymyssuhteissa syntyneet vauriot, kuten esimerkiksi hylätyksituleminen, vaille jääminen, kaltoinkohtelut sekä muut kertyneet lapsuudenkokemukset. Mutta useimmiten ihan tuiki tavallinen lapsuudenarki riittää ilman suurempia perheongelmia, sillä varsin tahattomaltakin vaikuttavat aikuisten kommentit kotona tai koulussa saattavat saada jo aikaan loven lapsen alkujaan eheässä ja terveessä minäkuvassa. Nämä vauriot tukevat yleensä ihmiseen liittyviä uskomuksiaan itsestään ja ohjaavat myöhemmin vahvasti elämässä.

– Terveessä minäkuvassa häpeällä on tärkeä tehtävä ihmisyydessämme. Oppi-isäni ja Ihminen tavattavissa -terapiamuodon kehittäjä  Tommy Hellsten on sen mielestäni hyvin tiivistänyt: ”Häpeällä on ihmisyydessämme tärkeä tehtävä. Se pitää ihmisen ihmisen kokoisena ihmisenä.”

– Häpeä ohjaa ihmistä ottamaan vastuuta elämästään. Se tapahtuu silloin, kun on aiheuttanut toisille mahdollisesti vahinkoa. Sen se tekee antamalla ihmiselle terveen syyllisyydentunteen toimiessaan väärin ja ohjaa ihmistä sovintoon, jotta häpeä alkaisi hellittää meissä, Hoisko selventää.

Pohjimmiltaan ihminen on ennen kaikkea tunteva olento, joka tarvitsee rakkautta ja myötätuntoa. Ei vain toisilta, vaan ennenkaikkea itseltään. Jokaisen tulisi saada tuntea olevansa rakastettu ja hyväksytty sellaisena kuin on, näiden ilmaisusta vastaavat positiiviset ja negatiiviset tunteet meissä.

– Positiiviset tuntemuksemme kertovat meille itsellemme ”mitä olen täynnä”, eli silloin ihminen on vahvasti yhteydessä itseensä ja kokee olonsa hyväksi, toisin sanoen hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään.

– Negatiivisissa tuntemuksissa ollessaan viestit itselle kertovat ”mitä olen vailla”, toisin sanoen kokee olevansa hylätty ja arvoton. Tällöin pohjalla on tarveviesti ”mitä tarvitsisin, että kokisin olevani hyväksytty ja rakastettu.”, Hoisko valottaa tunteiden viestintää.

Hoisko kertoo, että käsittelemätöntä häpeää kokiessaan ihminen on niin sanotussa passiivisessa tilassa, eikä silloin kykene luottamaan olevansa hyväksytty ja rakastettu, eikä tällöin usein myöskään kykene katsomaan itseään myötätuntoisesti. Häpeä siis välittää kokijalleen viestin ”olen huono”, vaikka todellisuudessa tilanne on kuitenkin se, että ihminen vain voi huonosti olematta kuitenkaan huono sanan varsinaisessa merkityksessä.

Lahjakkaastakin voi tulla alisuoriutuja

– Epäterve häpeä voi näkyä monella eri elämänalalla, kuten esimerkiksi harrastusta tai opiskelupaikkaa valitessa, ihmissuhteissa, kehonkuvassa tai lahjojensa mitätöintinä, toteaa Hoisko.

Opiskelupaikkaa valitessa tai työssä se saattaa näkyä haasteiden välttelynä, harrastuksissa epäonnistumisten tai naurunalaiseksi joutumisen pelkona sekä ihmissuhteissa ajautumisena hyväksikäytetyksi tai kaltoinkohdelluksi.

Lahjakkaalla ihmisellä ajatellaan olevan hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään vahvuuksiaan hyödyntäen. Parhaassa tapauksessa näin onkin, mutta monesti erehdytään luulemaan, että pelkästään taidon oppiminen, olemassa olevat vahvuudet ja harjoittelu riittäisivät jokaisella niiden menestyksekkääseen hyödyntämiseen ja voitokkaaseen lopputulokseen.

Epäterve häpeä voi näkyä kyvyttömyytenä luottaa näihin taidollisiin kykyihin, jolloin lahjakkaastakin ihmisestä voi tulla alisuoriutuja. Vaikutukset voivat näkyä muun muassa tulosten hiipumisena tai uupumisena kesken suorituksen. Näin varsinkin jos kyseessä on lapsuudestaan saakka tiukasti häpeää kantanut henkilö, jolla on jäänyt terveen itsetunnon pohja rakentumatta.

Epäterveellä häpeäkuvalla varustettu ihminen on saattanut jäädä esimerkiksi tiedostaen tai tiedostamattaan siihen uskoon, ettei pysty johonkin, mitä kovasti haluaisi tavoitella. Pohjalla saattaa myös olla aikuisilta kuultuja moittivia lauseita: ”häpeä”, ”sinusta ei ole mihinkään” tai ”naapurin poika/tyttökin osaa paremmin kuin sinä”, jotka ovat jääneet pitämään leiriään alitajunnan syövereihin.

Riippuvuudet, jännittäminen ja miellyttämisentarve

Häpeästä voi olla kyse silloinkin, kun elämän täyteaineena on jokin riippuvuus: päihteet, netti, porno, ostaminen tai pakonomainen liikunnan harrastaminen. Riippuvuus voi tuoda hetkellistä lohtua ja syliä, mutta tarvitsevuuden aukkoa se ei kuitenkaan lopulta täytä.

– Häpeän vaikutus ulottuu myös kehonkuvan hyväksymättömyyteen. Yleensäkin kaikkeen, mihin ihminen on suhteessa.

– Usein tulee mieleen myös ihmiset, jotka ovat addiktoituneet kehojensa muokkaukseen. Kuinka paljon häpeäkuvalla lienee siinäkin osuutta?, pohtii Hoisko vakavana.

Myös kova jännittäminen ja miellyttämisentarve, esimerkiksi kun ihmiset tai esiintyminen pelottavat, kuuluvat olennaisina käsittelemättömän häpeän oireistoon.

– Usein häpeilevä ihminen vetäytyy myös sosiaalisesta yhteydestä. Tarkoituksena on suojella itseään, mutta usein se vain syvempään hylätyksitulemisen ja häpeäntunteisiin.

Epäterve häpeä on siis hyvin vangitseva, sillä se voi estää ihmistä elämästä itsensä näköistä elämää ja estää hyödyntämästä lahjojaan, mutta myös pahimmillaan altistaa ihmisen häpeäkuvan ohjaamana eristäytymiseen ja yksinäisyyteen.

Häpeästä voi vapautua!

Hoisko mieltää häpeän syntyjuuret usein varhaislapsuuden kiintymyssuhteesta johtuviksi, jonka vuoksi ihmisen on usein vaikea omin neuvoin niistä toipua.

– Häpeä, vaikka se voi olla hyvin laaja-alaisesti ihmistä hallitseva ja rajoittava tekijä, siitä on mahdollisuus toipua kohti aidompaan, itsensä näköiseen elämään, lohduttaa Hoisko, joka on itsekin kulkenut tuon pitkän häpeän mittaisen polun itsetutkiskelun avulla tervehdyttääkseen oman häpeäkuvansa.

– Epäterveestä häpeästä eroon pääsemiseksi tarvitaan usein toista ihmistä, joka ymmärtää ihmisyyden rakennetta ja sisäistä dynamiikkaa. Esimerkiksi Ihminen tavattavissa-terapeutit oman koulutuksensa ja koulutukseen sisältyneen intensiiviterapian kautta kykenevät auttamaan ihmistä löytämään oman aitoutensa.

– Oman rakenteensa sisälle pääseminen ja oman rakenteensa ymmärtäminen, missä häpeän epäterveet juuret sijaitsevat, vaativat kärsivällistä elämän kuorintaa. Lisäksi on kohdattava omia pelkoja aiheuttavia kokemuksia. On annettava itselleen aikaa surra kaikkea sitä, mitä on jäänyt vaille ja millaisia selviytymiskeinoja on rakentanut.

Hoisko myöntää kuitenkin, että toipuminen vaatii aikaa, sillä oman häpeänsä hallitsemiseen pääseminen vaatii pitkää intensiiviterapiaa, mutta on ehdottomasti sen arvoista.

Annika Brander

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät