MAINOS

Angolasta palannut Teija Lievonen lähtee tien päälle pohjoiseen

Juomavesi ja makuupussi kulkevat mukana työreissuilla. Teija lepuuttaa jalkojaan Ondjivan kaupungissa Angolassa. Kuva Virve Rissanen/ Suomen Lähetysseura.

Lähetystyöntekijä opettaja Teija Lievonen lähtee kesällä tien päälle ja vierailee työtään tukevissa seurakunnissa pohjoisessa Suomessa. Hän odottaa innolla tapaamisia. – On ihanaa, että kutsutaan ja otetaan vastaan.

Teija tekee työtä Angolassa, jossa hänen tehtävänään on tukea Angolan luterilaista kirkkoa kristillisessä kasvatuksessa. Hän asuu Lubangon kaupungissa, josta hän matkustaa kouluttamaan pyhäkoulunopettajia, muita vapaaehtoisia ja kirkon työntekijöitä ympäri laajaa maata.

MAINOS
– Pyhäkoulun opettajien koulutukset ovat minulle huippuhetkiä, kertoo Teija Lievonen työstään Angolassa. Kuva Marjatta Kosonen.

Angola on kehittynyt Teijan mielestä hyvään suuntaan viime vuosina: on rakennettu kouluja, terveyskeskuksia ja teitä. 

– On hienoa olla mukana seuraamassa muutosta. Parempaan päin ollaan menossa.

Teija haluaa kertoa piispan terveiset seurakuntiin Suomeen: kirkko seuraa Ukrainan sotaa uutisista ja kristityt rukoilevat sodasta kärsivän maan puolesta.

Rohkeus ajaa autoa

Maastoauto on Teijalle Angolassa sekä tarpeellinen kulkuväline että makuuhuone työmatkoilla. Liikenteessä tarvitaan valppautta, sillä se on yksi suurimmista riskeistä kehitysmaissa.

– Olen saanut rohkeuden ajaa autoa vasta Angolassa. Minulla on aina ohjeiden mukaisesti työkavereita tai tulkki mukana. On luottamuksen osoitus, jos he uskaltavat nukkua matkan aikana.

Työmatkoilla syrjäkyliin Teija nukkuu yöt autossa, sillä siellä on pehmeämpi petipaikka kuin teltassa eivätkä hyttyset kiusaa. Näiltä matkoilta on paljon hyviä muistoja: on ihanaa vajota uneen, kun nuoret laulavat iltanuotiolla ja taivas tuikkii tähtiä ilman valosaastetta. Suomen kiertueellaan Teija arvelee kuitenkin saavansa katon päänsä päälle yöksi.

Aina vähän erilainen

– Työni on hyvin itsenäistä, ja matkat ja koulutukset ovat hyvin sosiaalisia, täynnä kohtaamista. Sen jälkeen tuntuu hyvältä rauhoittua kotona, Teija kertoo.

Hän on ainoa Lähetysseuran työntekijä Angolassa. Itsenäisyyden toisena puolena on yksinäisyys.

 Takana nähtävyys Leban serpentiinitie Angolassa. Kuva: Anni Takko/Suomen Lähetysseura.

– Se liittyy outouteen, muukalaisuuteen. Kaipaan seuraa, missä voin olla oma itseni, ilman mitään vaatimuksia. Minne tahansa Angolassa menenkin, minulle tullaan puhumaan erilaisista kirkon rakennushankkeista ja kysymään, voisinko hankkia tukijoita milloin millekin.

Huolista on puhuttava

Kadulla kerjäävien lasten kohtaaminen herättää myös ristiriitaisia tunteita. Osa kerjäävistä lapsista asuu kaduilla, osa hankkii siellä vanhempien käskystä elantoa perheelle. Lähetysseura tarjoaa suojaa kodittomille lapsille Onnellinen lapsi -hankkeen turvin.

Arjen haasteista ja vaikeista tunteista Teija puhuu verkon kautta toimivassa vertaistukiryhmässä, jossa on Lähetysseuran ulkomaantyöntekijöitä. Patikointi, rukous, tuki seurakunnista ja ystävien kanssa puhuminen auttavat myös jaksamaan.

– On helpompi hymyillä, kun on purnannut jollekin, että potuttaa. Kiukkua ei kannata jättää sisälle.

Mielellään mukana

Teija vietti alkukesästä kesälomaansa kotiseudullaan Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Hän kertoo odottavansa innolla vierailuja seurakuntiin.

– Osallistun mielelläni erilaisiin tapaamisin, kuten vaikka rippikouluihin, messuihin ja erilaisiin tapahtumiin. Tätä kautta säilyy yhteys Suomen seurakuntakuntaelämään ja kuulen, mitkä kysymykset kiinnostavat tukijoitani ja seurakuntalaisia.

Teija vierailee kesä- ja heinäkuussa hänen työtään tukevissa seurakunnissa muun muassa Soinissa, Muhoksella, Puolangalla, Suomussalmella, Taivalkoskella, Ylitorniossa ja Kemissä. Hän palaa takaisin Angolaan loppukesällä.

– On rikasta, että saan olla Angolan kirkon, Lähetysseuran ja paikallisen suomalaisen seurakunnan työntekijä, vaikka työpisteeni on siellä maailmalla.

Lähetysilta Soinissa seurakuntakodilla järjestetään torstaina 15.6. kello 18. Suomen lähetysseuran lähetystyöntekijä Teija Lievonen kertoo kuvin ja sanoin työstään Angolassa. Arpajaiset ja kahvittelua.

Marjatta Kosonen

MAINOS
Exit mobile version