Onko potilasturvallisuus unohdettu Hyvinvointialueella?

Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen toteaa kannanotossaan, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ei voi rikkoa lainsäädäntöä rahapulaan vedoten.
Mainos[adrotate banner="3"]

Hämmästys oli suuri, kun eilen esiteltiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästölistaa.

Ymmärrän toki täysin, että säästöjä tarvitaan, mutta marssijärjestys kuuluisi olla aika lailla toinen kuin, että ensimmäiseksi isketään rajusti juuri ihmisten eniten ja useimmiten tarvitsemiin perusterveyden palveluihin ja rakenteeseen. Näitä palveluita kuitenkin suurin osa ihmisistä käyttää elämänsä aikana jossakin vaiheessa.

MAINOS

Täällä Järvipohjanmaalla kokeiltiin joskus 2014 seuduilla kiirevastaanoton lopettamista säästösyistä. Tämä sai todella kriittisen vastaanoton silloiselta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolta ja joiltakin johtavilta lääkäreiltä.

Heillä oli useita perusteluita siitä, miksi meidän kuuluu käynnistää kiirevastaanotto uudelleen ja näin toki sitten tehtiinkin.

Listaan joitakin keskeisiä asioita joista silloin keskusteltiin eivätkä nämä tosiasiat ole noilta ajoilta muuttuneet:

  1. Potilasturvallisuus vaarantuu (mm.  Alajärven itäisistä osista tulee matkaa noin 80-100 km Seinäjoelle, Kauhavalle ja Alavudelle).
  2. Seinäjoen päivystys kuormittuu, kun potilaita tulee sinne yöllä ja viikonloppuisin vaivan pahentuessa ilman kiirevastaanotolla käyntiä
  3. Alueen ensihoito kuormittuu, kun ihmiset tilaavat ambulanssin vaivoihinsa
  4. Erikoissairaanhoidon tarve kasvaa, kun vaivaan ei päästä alkumetreillä ja ihmiset lykkäävät hoitoon menoa
  5. Alueen kuolleisuus tulee nousemaan hoidon saamisen vaikeutuessa

Järvi-Pohjanmaan alueen ikärakenne on myös sellainen, että mainostettu digipalvelukeskus ei oikein sitä tue. Ikäihmisistä harva osaa edes käyttää digitaalisia pankkipalveluita vaan läheiset joutuvat kuskaamaan senioreita pitkin poikin pankkipalveluiden vuoksi.

Tuosta listasta yksistään jo potilasturvallisuuden vaarantaminen on sellainen asia, että nyt pitää tulla stoppi näille kiirevastaanoton keskittämisen suunnitelmille.

Hyvinvointialueen tasapainottamisen valmistelu 1+7 mallilla?

Hyvinvointialueen valmistelun yhteydessä teetettiin kolme erilaista selvitystä mahdollisten säästöjen etsimiseen mm. NHG. Kaikki selvitykset toivat sen esiin, että suurimmat säästöpotentiaalit löytyvät vanhus- ja vammaispalveluista sekä erikoissairaanhoidosta.

Puhuttiin kymmenistä miljoonista, kun puolestaan Etelä-Pohjanmaan terveyskeskusverkosto oli muistaakseni noin 2-4 miljoonaa euroa. Hallinto on nykyään huomattavasti tukevampi kuin noiden selvitysten aikaan.

Olen vahvasti sitä mieltä, että tasapainottamisen kuuluisi edetä järjestyksessä, jossa ensin mennään nykyinen hallinto ja organisaatiorakenne läpi. Tämän jälkeen palveluiden ostot, tukipalvelut, erikoisairaanhoito, investointiohjelma ja muut asiat.

Vasta viimeisenä kuuluisi olla perusterveydenpalvelut, jotka ovat niitä ihmisten eniten tarvitsemia palveluita. Aikaisempien selvitysten mukaan niiden säästöpotentiaali on pieni ja niistä saatava säästö siirtyy helposti kustannukseksi johonkin muuhun kohtaan.

Sivusta seuranneena voi todeta, että nyt edetään valtavalla kiireellä eteenpäin. Emme ole menneet edes ensimmäistä kokonaista talousarvio vuotta läpi, kun nyt ollaan lopettamassa mittavasti toimipisteitä ja palveluita lähellä ihmisiä.

Kiireellä tehdyt ratkaisut voivat johtaa onnettomiin lopputuloksiin siirtäen kustannukset vain johonkin toiseen pisteeseen. Olisiko nyt pienen aikalisän paikka? Olisiko nyt tarve palauttaa mieliin maakunnassa yhteisesti hyväksytty ja todettu 1+ 7 malli?

Valitettavasti en voi tulla mihinkään muuhun loppupäätökseen, että tietyt tahot ovat nyt valmistelemassa esityksiä, joilla pohjustetaan 1+4 mallia askel askeleelta. Esimerkkeinä voi tähän jo listata suunnitelmat välinehuollon keskittämisestä ja nyt tämä kiirevastaanoton keskittäminen.

Onko seuraavana akuuttiosastot, vuodeosastot ja mitä muuta? Toiminta etenee huomaamattomasti, mutta suunta on selvä, jos asioita yhdistelee. Olisiko jatkossa myös syytä kysyä, että vaikuttaako tehty esitys 1+7 malliin niin kaikki olisivat tietoisia esitysten tosiasiallisista vaikutuksista?

Toivoisin, että hyvinvointialue käy vakavan poliittisen keskustelun siitä, että eteneekö asioiden valmistelu 1+7 mallilla vai onko taustalla mahdollista tehdä yksittäisiä ratkaisuja, jotka johtavat 1+4 malliin. Tämmöiset esitykset ja toiminta ovat omiaan tuomaan epäluottamusta valmisteluun sekä eripuraa alueiden ja kuntien kesken.

Itse olen 1+7 mallin takana ja toivon, että tämä poliittinen linjaus ei ole tuosta muuttunut eikä yksikään taho voi yksittäisillä ratkaisuilla sitä pikkuhiljaa murentaa. Nyt emme valitettavasti ole  1+7 mallin tiellä!

Vesa Koivunen
Alajärven kaupunginjohtaja

MAINOS
Edellinen artikkeliYhteisökoordinaattori Tuomas Lahdenperä näkee elävät kylät tärkeiksi kaupungille ja kyläläisille itselleen
Seuraava artikkeliMäkelä Alun anodisointilaitos on ottanut harppauksen kohti hiilineutraaliutta