Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen toteaa kannanotossaan, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on suuri paine saada säästöjä aikaan.
– Tämä on täysin ymmärrettävissä oleva asia. Sama säästöpaine koskee myös kaikkia muita Suomen hyvinvointialueita. Säästöjä voidaan hakea monilla eri tavoin ja varmasti kaikkia mahdollisuuksia on täällä myös mietitty.
– Haluan nostaa kuitenkin esiin, että Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta ei ole yhdentekevää mitä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue junailee muun muassa palvelupisteverkkoon. Ennusteiden mukaan maakunnan väestö vähenee vuoteen 2040 mennessä lähes 20000 asukkaalla.
Kilpailu asukkaista ja työntekijöistä on toki jo alkanut, mutta se tulee vain kiihtymään lähivuosina. Tässä vaiheessa Etelä-Pohjanmaan eduksi ei ole mm. alhaiset satsaukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan, oman yliopiston ja lentokentän puute.
– Maakunnassa on paljon yrityksiä, mutta todella suuria kansainvälisiä yrityksiä ei ole montaa kappaletta. Suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka sijoittuvat suuressa määrin maakunnan reuna-alueille. Käytännössä näillä alueilla monet yritykset kamppailevat jo nyt työvoiman saatavuuden kanssa.
– Jos nämä yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa, niin vaihtoehtoina on toiminnan lopettaminen tai yrityksen siirtäminen toisaalle. Tässä vaiheessa on turha tuudittautua siihen, että ne siirtyisivät maakunnan johonkin toiseen osaan. Keskeinen tekijä työvoiman saannin kannalta ovat perusterveyspalveluiden lähipalvelut koko maakunnan tasolla.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelupisteverkon 1+7 malli
Koivunen katkaa, että 1+7 mallin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on sotekeskus seuraavilla paikkakunnilla Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki. Tuo verkko antaisi maakunnan kaikkiin osiin perusterveydenhuollon palvelut suhteellisen lähelle käyttäjiä, sekä sitä kautta mahdollistaa asumisen ja yrittämisen maakunnan eri osissa.
– Etelä-Pohjanmaan väkiluku vähenee ja tässä vaiheessa on suuri kiusaus lähteä ”suhmuroimaan” sotekeskusten määrällä sekä myös niiden sijainnilla. Tästä on ikävä kyllä jo nähty viitteitä niihin enempää tässä puuttumatta. Uskallan väittää, että jonkin alueen lyhyen tähtäimen voitto voi olla toisen alueen sotekeskuksen lopettaminen, joka samalla vankistaa oman alueen sotekeskusta.
– Pitkällä tähtäimellä edellä mainittu ratkaisu on kuitenkin iso tappio Etelä-Pohjanmaan maakunnalle. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on asukkaita tällä hetkellä vähemmän kuin esimerkiksi Turun kaupungissa. Eroina myös, että Turku kasvaa ja meidän maakunta supistuu. Pelkkä Seinäjoki ei elätä maakuntaa ikävä kyllä ja Seinäjoki tarvitsee myös ympärilleen elinvoimaiset seutukunnat.
– Etelä-Pohjanmaalla eletään nyt vedenjakajalla sen suhteen, että puhallammeko koko maakunnan tasolla yhteen hiileen vai tavoitellaanko täällä lyhyen tähtäimen pikavoittoja eri alueiden välillä, jotka kääntyvät lopulta pitkällä tähtäimellä koko maakunnan vahingoksi. Meitä on vain se 190 000 ihmistä ja ennusteiden mukaan vuonna 2040 vain 170 000.
– Seuraan mielenkiinnolla mitä eri poliittiset viiteryhmä lupaavat tulevissa hyvinvointialuealuevaaleissa. Etelä-Pohjanmaan etu on ilman muuta tämän hetken 1+ 7 malli, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon palveluiden saamisen kaikkialla Etelä-Pohjanmaalla. Toivottavasti vanha sanonta ”ei näe metsää puilta” ei tule toteutumaan Etelä-Pohjanmaalla eikä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Nyt on aika toimia yhdessä koko Etelä-Pohjanmaan tulevaisuus mielessä sekä unohtaa lyhyen tähtäimen pikavoittojen haku. Se ei ole vielä myöhäistä.
Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen
