Järviseudun jätelautakunnan alueella (Alajärvi, Halsua, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lestijärvi, Perho, Reisjärvi, Soini ja Vimpeli) on käynnissä selvitys, joka voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa siihen, miten kotien jätteet kerätään. Nyt julkaistu jätteenkuljetusselvitys on asetettu nähtäville, ja asukkailta toivotaan näkemyksiä ennen mahdollisia päätöksiä.
Kyse ei kuitenkaan ole vielä muutoksesta – vaan perusteellisesta tilannekuvasta.
– Jätteenkuljetusjärjestelmän toimivuuden seuranta ja valvonta on tärkeä osa jätehuollon kokonaisuutta, mutta myös jätelain mukainen velvollisuus, muistuttaa jätelautakunnan toimistosihteeri Sami Uusitalo.
Mistä selvityksessä on kyse?
Selvityksen on laatinut Macon Oy jätelautakunnan toimeksiannosta. Sen keskeinen kysymys on, täyttääkö nykyinen jätteenkuljetusjärjestelmä jätelain vaatimukset.
Järviseudulla käytössä oleva malli on niin sanottu kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asukas tai kiinteistön omistaja tekee itse sopimuksen jäteyhtiön kanssa.
Lain mukaan tällainen järjestelmä on mahdollinen vain, jos tietyt ehdot täyttyvät. Palveluja pitää olla tarjolla kattavasti ja tasapuolisesti, järjestelmän pitää toimia kokonaisuutena hyvin eikä siitä saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäksi vaikutusten pitää olla kokonaisuutena myönteisiä niin kotitalouksille kuin yrityksille ja viranomaisille.
Jos nämä ehdot eivät täyty, kunnalla on velvollisuus harkita siirtymistä toiseen malliin, eli kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen.
– Selvityksen avulla voidaan arvioida nykytilaa objektiivisesti, tunnistaa kehityskohteita ja vertailla eri järjestämistapoja, Uusitalo kertoo.
Nykyjärjestelmässä puutteita
Selvityksen keskeinen havainto liittyy jätteenkuljetuksen kattavuuteen. Kaikki kiinteistöt eivät ole mukana järjestelmässä, vaikka lain mukaan niiden pitäisi olla.
Vakituisista asunnoista jätteenkuljetukseen on liittynyt noin 68 prosenttia. Vielä selvästi alhaisempi on vapaa-ajan asuntojen osuus: vain noin kahdeksan prosenttia.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että merkittävä määrä kiinteistöjä jää virallisen jätehuollon ulkopuolelle.
Lisäksi ongelmia on havaittu jäteastioiden tyhjennysväleissä sekä tiedonhallinnassa. Viranomaisilla ei ole kaikilta osin varmaa tietoa siitä, miten jätehuolto toteutuu kiinteistöillä.
– Tavoitteena on varmistaa, että jätehuolto toimii tehokkaasti, tasapuolisesti ja lain mukaisesti kaikille, Uusitalo sanoo.
Myös hinnoissa on suurta vaihtelua. Selvityksen mukaan samankokoisen jäteastian tyhjennys voi maksaa eri kunnissa jopa kolminkertaisesti riippuen kuljetusyrityksestä.
Vaihtoehtona kunnan kilpailuttama kuljetus
Selvityksessä tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa jätteenkuljetus järjestettäisiin kunnan toimesta kilpailuttamalla. Tällöin kunta vastaisi kokonaisuudesta, ja kuljetukset hoidettaisiin yhden tai useamman kilpailutetun toimijan kautta.
Tällä mallilla olisi selvityksen mukaan useita mahdollisia hyötyjä. Se voisi parantaa palvelun kattavuutta, tasata hintoja ja helpottaa valvontaa. Lisäksi kuljetuksia voitaisiin tehostaa esimerkiksi kaksilokeroisilla jäteautoilla, jotka keräävät sekajätteen ja biojätteen samalla ajokerralla.
Toisaalta mahdollinen muutos ei tapahtuisi nopeasti. Lain mukaan siirtymäaika on vähintään kolme vuotta, jotta nykyiset yrittäjät ehtivät sopeutua tilanteeseen.
Biojätteessä omat haasteensa
Sekajätteen lisäksi selvityksessä tarkastellaan biojätteen keräystä. Tällä hetkellä biojätteen erilliskeräys toimii pääosin taajamissa ja suuremmissa kiinteistöissä. Muilla alueilla vastuu jää pitkälti asukkaille, jotka voivat kompostoida biojätteensä itse.
Selvityksen mukaan järjestelmässä on kuitenkin puutteita. Kompostoinnista ei aina tehdä vaadittuja ilmoituksia, ja rekisteritiedot ovat osin puutteellisia.
Tämän vuoksi esiin nostetaan tarve kehittää neuvontaa, rekistereitä ja valvontaa sekä mahdollisesti laajentaa biojätteen keräystä nykyistä laajemmalle alueelle.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Selvityksen johtopäätös on selvä: nykyinen järjestelmä ei täytä kaikkia jätelain edellytyksiä. Tämän vuoksi raportissa suositellaan valmistelun aloittamista kohti kunnan järjestämää jätteenkuljetusta.
Päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Järviseudun jätelautakunnan toimialueen jätteenkuljetusselvitys on asetettu nyt yleisesti nähtäville, mikä on tärkeä osa prosessia. Jätelautakunta haluaa kuulla asukkaita, kuntia ja muita osapuolia ennen kuin mahdollisia muutoksia ryhdytään valmistelemaan pidemmälle.
– Pääpaino tällä hetkellä on, että jätteenkuljetusselvitys asetetaan nähtäville ja annetaan eri tahoille mahdollisuus antaa lausuntoja. Lausunnot voivat olla vapaamuotoisia kommentteja ja mielipiteitä tai virallisempia kannanottoja, joissa esitetään perusteltu näkemys asiasta, Uusitalo korostaa.
Hän painottaa, että tavoitteena ei ole syyttää ketään, vaan kehittää järjestelmää.
– Tarkoituksena ei ole myöskään kritisoida yksittäisiä toimijoita tai viranomaisia, vaan tehostaa valvontaa ja kehittää järjestelmää niin, että se toimii kokonaisuutena paremmin ja lain mukaisesti.
Käytännössä nyt ratkaistaan, jatketaanko nykyisellä mallilla vai siirrytäänkö tulevaisuudessa yhtenäisempään, kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
Tuula Jokiaho
