Soinin teollisuusalueella liikkuu parhaillaan maanrakennuskoneita, mutta kyse ei ole aivan tavallisesta rakennushankkeesta. EJ-Tarhat rakentaa alueelle uudenlaista viljely-yksikköä, jonka tavoitteena on mullistaa yrityksen tuotantoa ja samalla vastata koko puutarha-alan murrokseen.
Kyseessä ei ole pelkästään uusi kasvihuone, vaan täysin uudenlainen ajattelutapa siitä, miten kasvihuonetuotanto Suomessa tulevaisuudessa toimii.
– Tällaista ei ole Suomessa tehty aikaisemmin, eikä ihan samanlaista taida löytyä Hollannistakaan, toimitusjohtaja Esa Järvelä sanoo.
Ja juuri Hollantiin vertailu kertoo paljon. Kun maailman kasvihuonetuotannon suunnannäyttäjänä pidettyyn maahan ei löydy suoraa vastinetta, ollaan aidosti uuden äärellä.
Yrittäjä, jota haasteet innostavat
Esa Järvelä puhuu yrittämisestä tavalla, josta huomaa nopeasti, että häntä motivoi ennen kaikkea kehittäminen. Monialaisissa yrityksissä juuri haasteiden ratkaiseminen on ollut se tekijä, joka on vienyt toimintaa eteenpäin.
Järvelän yrityksistä liikevaihdoltaan suurin on EJ-Tarhat. Hyvänä kakkosena tulee EJ-Lämpö, joka tuottaa kaukolämpöä myös kasvihuoneiden käyttöön.
EJ-Tarhat Oy on suomalainen koristekasvien tuottaja, jonka ovat perustaneet vuonna 1979 Eero ja Eevi Järvelä. Vuonna 2009 vetovastuun ottivat Esa ja Salla-Maria Järvelä. Yritys tunnetaan erityisesti kesä- ja ryhmäkasvien tuotannosta, mutta kesäkukkasesongin jälkeen kasvihuoneissa viljellään myös kurkkua ja vadelmaa.
Tällä hetkellä tuotantoa on Hyvinkäällä noin 8 000 neliömetrin kasvihuonealalla ja Soinissa noin 23 000 neliömetrissä.
Vaikka pinta-alaa on jo paljon, markkinatilanne houkuttelee kasvamaan edelleen.
– Meillä on ollut viime vuodet positiivinen ongelma. Kysyntää on enemmän kuin pystymme tällä hetkellä tuottamaan, Järvelä kertoo.
Puutarha-ala muuttuu nopeasti
Uuden investoinnin taustalla on koko alan voimakas rakennemuutos.
Järvelän mukaan erityisesti keskikokoiset kauppapuutarhat ovat tällä hetkellä vaikeuksissa. Pienet puutarhat pärjäävät edelleen hyvin, samoin suuret tehokkaat toimijat, mutta väliinputoajien asema on vaikea.
– Keskikokoisia puutarhoja lopettaa tällä hetkellä todella paljon. Puhutaan jopa noin 30 puutarhasta vuodessa.
Kun tuotanto loppuu Suomessa, markkinoille syntyy nopeasti tilaa ulkomaiselle tuonnille.
– Jos tähän markkinoiden vapautumiseen ei vastata kotimaisella tuotannolla, tuontikukka kyllä vastaa kysyntään nopeasti. Hollannissa kapasiteettia on valtavasti etenkin nyt, kun Venäjän markkinat ovat kiinni.
Juuri tämä kehitys sai EJ-Tarhat pohtimaan kasvun seuraavaa vaihetta. Keski-Euroopan puutarhamatkoilla ajatukset alkoivat konkretisoitua.
– Siellä näki paljon erilaisia ratkaisuja ja alkoi vahvistua ajatus siitä, että meidän pitää rakentaa jotain täysin uudenlaista eikä vain kopioida vanhaa.
Master-huone toimii koko järjestelmän sydämenä
Soiniin rakennettavan uuden yksikön ydin on niin sanottu Master-huone.
Kyseessä on 110 metriä pitkä ja 16 metriä leveä keskusyksikkö, jonka ympärille viljely rakennetaan vaiheittain. Rakennuksen toiseen päähän tulee rekkaparkit, ja sen sisälle sijoitetaan kasvihuoneiden tekniikkaa, taimien käsittelyä, logistiikkaa ja osittain myös viljelyä.
Master-huoneesta lähtevät varsinaiset viljelysiivet.
Ensimmäisessä vaiheessa niitä rakennetaan kolme, kukin noin tuhannen neliömetrin kokoinen. Myöhemmin niitä voidaan tehdä vielä kaksi lisää. Järjestelmä on suunniteltu myös siten, että tulevaisuudessa koko Master-huonetta voidaan jatkaa seuraavalla 110 metrin osuudella ja rakentaa jälleen uusia siipiä.
– Se tekee tästä todella joustavan kokonaisuuden. Laajentaminen onnistuu hallitusti vaihe kerrallaan, Järvelä kertoo.
Ensimmäisessä vaiheessa alueelle nousee noin 5 000 neliömetriä viljelyalaa. Kokonaisuudessaan suunnitelma on kuitenkin paljon suurempi. Kun nykyiset Hyvinkään ja Soinin kasvihuoneet sekä uusi yksikkö lasketaan yhteen, tuotanto voisi tulevaisuudessa nousta noin 45 000 neliömetriin.
Maarakennustyöt ovat jo käynnissä, ja ensimmäisen vaiheen tavoitteena on olla valmis vuoden 2027 lopussa. Nykyinen markkinatilanne kuitenkin antaa painetta aikataululle ja toiveena on saada edes osin valmista jo kasvukaudelle 2027.
Energiatehokkuus näkyy jokaisessa ratkaisussa
Yksi uuden viljely-yksikön tärkeimmistä lähtökohdista on energiatehokkuus.
Suomen oloissa lämmitys muodostaa suuren osan kasvihuonetuotannon kustannuksista, joten jokainen ratkaisu on mietitty tarkasti.
Uudessa yksikössä siirrytään lattiaviljelyyn, joka vähentää työmäärää verrattuna perinteiseen pöytäviljelyyn. Samalla koko siipihuonemalli tuo merkittävää energiasäästöä.
Kun siipihuoneissa ei ole kasveja, ne voidaan jättää kylmilleen ja pitää lämpimänä vain Master-huone.
– Se vähentää energiankulutusta todella paljon, mutta samalla tilat myös desinfioituvat tehokkaasti, jolloin torjunnan tarve vähenee huomattavasti.
Siipihuoneisiin suunnitellaan seinärakenteiksi joko kaksinkertaista muovia, polykarbonaattia tai niiden yhdistelmää. Tässä vaiheessa hybridimalli vaikuttaa todennäköisimmältä ratkaisulta.
Kasvihuoneiden lämmitys tulee omasta kaukolämpöverkosta. EJ-Lämmön verkossa energia tuotetaan noin 95-prosenttisesti kotimaisilla biopohjaisilla materiaaleilla.
Sähköä yritys tuottaa jo nyt aurinkopaneeleilla. Nykyinen 300 kilowatin aurinkovoimala tuottaa vuodessa noin 225 000 kilowattituntia sähköä, mikä kattaa käytännössä lähes koko nykyisen oman kulutuksen.
Uusi yksikkö ei kuitenkaan kasvata sähkönkulutusta merkittävästi, sillä siellä ei käytetä erillistä kasvivalotusta.
– Kesäkukka tulee ihan luonnonvalollakin, Järvelä toteaa.
Vuosi alkaa orvokeista ja päättyy vadelmiin
Kasvihuonevuosi alkaa EJ-Tarhoilla tammikuun kolmannella viikolla, kun ensimmäiset orvokintaimet saapuvat Hollannista.
Nykyisin puutarhatuotanto on hyvin kansainvälistä. Siemenkasvien idätys tehdään pitkälti Hollannissa, jossa toiminta on automatisoitu erittäin tehokkaaksi. Pistokaskasvien emokasvitarhoja puolestaan sijaitsee muun muassa Keniassa, Indonesiassa ja Etelä-Amerikassa.
Pistokkaat toimitetaan Hollantiin juurrutettaviksi ja sieltä edelleen Suomeen.
Kesäkukkasesonki jatkuu pääosin juhannukseen asti, vaikka kysyntä ulottuu nykyään yhä enemmän myös heinä- ja elokuulle.
– Suomessakin ollaan menossa vähän keskieurooppalaiseen suuntaan. Kesäkukkia ostetaan pidemmälle kesään kuin ennen.
Kun kesäkukat poistuvat kasvihuoneista, tilalle tulevat vadelmat ja kurkut.
Kurkkua EJ-Tarhoilla on viljelty syystuotannossa jo noin 15 vuoden ajan, mutta erityisesti vadelmaan yrityksessä uskotaan nyt vahvasti.
Kasvihuoneessa yksivuotisena kasvatettava vadelma nähdään tuotteena, jonka merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
– Uskomme, että marjojen viljely siirtyy Suomessakin yhä enemmän kasvihuoneisiin. Silloin saadaan ilmaston aiheuttamat riskit pois tuotannosta.
Vadelmat kerätään käsityönä keruukärryihin ja toimitetaan kokonaisina teollisuuteen esimerkiksi leipomoiden käyttöön.
Sadonkorjuu jatkuu lokakuulle saakka. Sen jälkeen kasvihuoneet puhdistetaan perusteellisesti ja valmistellaan jälleen seuraavaa kautta varten.
Ympärivuotinen rytmi näkyy myös työllisyydessä.
Kalenterivuoden aikana EJ-Tarhoilla työskentelee yli 60 henkilöä, mikä vastaa noin 20 henkilötyövuotta. Vakituista henkilöstöä on noin kymmenen, eikä ympärivuotista henkilökuntaa ole tarvinnut lomauttaa sesonkivaihteluista huolimatta.
Keinoäly tulee osaksi viljelyä
Vaikka kasvihuoneissa työ on edelleen pitkälti käytännön tekemistä, teknologia näkyy tuotannossa vuosi vuodelta enemmän.
Uudessa yksikössä automaatiota lisätään merkittävästi. Mukana kehitystyössä ovat Vihertohtorit Kangasalta sekä toiminnanohjausjärjestelmän toteuttanut Japo Alajärveltä.
Tavoitteena on hyödyntää tekoälyä viljelyn seurannassa ja päätöksenteossa.
Alkuvaiheessa järjestelmä antaa henkilöstölle vinkkejä siitä, mitä pitäisi tehdä ja milloin. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että tekoäly voi tehdä osan tarvittavista toimista myös itsenäisesti.
Järvelä ei kuitenkaan usko teknologian muuttavan työn luonnetta täysin.
– En usko, että tarvitsemme erilaisia työntekijöitä kuin nyt. Nykyinen henkilöstö pystyy hyvin kouluttautumaan uusiin toimintatapoihin.
Tulevaisuutta rakennetaan nyt
Vaikka uusi viljely-yksikkö on suuri investointi, nykyiset kasvihuoneet eivät ole jäämässä pois käytöstä. Hyvinkään ja nykyisen Soinin tuotanto jatkuu edelleen täydellä teholla.
Hyvinkään sijainti nähdään kuitenkin tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisena.
– Se on yritykselle tärkeä paikka, mutta samalla maa-alue on niin hyvällä sijainnilla, että tulevaisuudessa siellä voi olla muitakin mahdollisuuksia.
Siksi uuden konseptin rakentaminen ja testaaminen juuri nyt on yritykselle tärkeää myös pitkän aikavälin kannalta.
Soinissa ei siis rakenneta vain uusia kasvihuoneita. Siellä rakennetaan mallia siitä, miltä suomalainen kasvihuonetuotanto voi näyttää tulevaisuudessa.
Tuula Jokiaho
