Miten metsää kannattaa uudistaa ja hoitaa alueella, jossa hirvituhojen riski on suuri? Tätä pohdittiin Sorkkia sekametsissä -hankkeen maastokoulutuksessa Alajärven Möksyssä. Tilaisuus kokosi yhteen metsäalan ammattilaisia ja asiantuntijoita keskustelemaan käytännön ratkaisuista, joilla metsän vahinkokestävyyttä voidaan parantaa.
Maastossa aihetta avasi Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes, jonka mukaan hirvieläimet näkyvät nykyisin metsänhoidossa yhä useammalla tavalla – etenkin alueilla, joilla hirvitiheys on suuri.
– Kasvupaikan ominaisuudet määrittävät pitkälti sen, mikä puulaji kohteelle kannattaa valita, eikä pelkästään hirvikanta, Remes muistutti osallistujia.
Hänen mukaansa sekapuustoisuus voi kuitenkin monissa tilanteissa vähentää metsätuhojen riskejä ja lisätä metsän kestävyyttä. Remes korosti, ettei yhtä oikeaa mallia ole, vaan ratkaisut riippuvat kasvupaikasta ja paikallisista olosuhteista.
Maastokohteella asia konkretisoitui hyvin. Koulutusalueella hirvitiheys on korkea, ja esimerkiksi männyntaimien menestyminen on ollut haastavaa. Remes kävi läpi erilaisia vaihtoehtoja metsänuudistamiseen tällaisilla alueilla.
Hänen mukaansa kuivilla kivennäismailla voidaan monesti hyödyntää luontaista uudistamista ja kylvöä, kun taas turvemailla istutus ja taimisuojaukset voivat olla tarpeen pidempäänkin.
Sekametsärakenteen ylläpitämistä pidettiin koulutuksessa monella tavalla hyödyllisenä. Remesin mukaan lehtipuuston täydellinen poistaminen taimikon varhaishoidossa ei aina ole järkevää, sillä silloin hirvien syöntipaine voi kohdistua entistä voimakkaammin kasvatettaviin havupuihin.
– Lehtipuustoa kannattaa usein säästää ainakin jonkin verran, jos siitä ei ole haittaa kasvatettavalle puustolle, hän totesi.
Taimikonhoidon ajoitus nousikin yhdeksi koulutuksen teemoista. Remes muistutti, että korkean hirvituhoriskin alueilla taimikonhoitoa ei välttämättä kannata tehdä täysin samalla tavalla kuin alueilla, joilla hirvivahinkoja esiintyy vähemmän. Liian aikainen tai voimakas raivaus voi lisätä hirvien kiinnostusta männyntaimiin.
Syönninestoaineet ja drooniteknologia avuksi
Käytännön metsänhoitokeinojen lisäksi keskustelua herättivät erilaiset suojausmenetelmät. Tilaisuudessa esiteltiin syönninestoaineiden käyttöä sekä mahdollisuuksia levittää niitä droonien avulla.
Remes kertoi, että esimerkiksi Trico-käsittelyllä on saatu monilla kohteilla hyviä kokemuksia hirvituhojen vähentämisessä, vaikka tulokset vaihtelevat kohteittain.
Droonien hyödyntämistä pidettiin kiinnostavana mahdollisuutena erityisesti laajoilla alueilla, joilla käsityö olisi hidasta ja kallista.
Mukana koulutuksessa olivat myös Suomen riistakeskuksen asiantuntijat, ja päivän aikana keskusteltiin laajemminkin siitä, miten metsätalouden tavoitteita ja hirvieläinkantojen hoitoa voitaisiin sovittaa paremmin yhteen.
Sorkkia sekametsissä -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa sekametsien hyödyistä sekä löytää käytännön keinoja vähentää hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja. Alajärven maastossa viesti tuli selväksi: hirvieläimet ovat monilla alueilla osa metsänhoidon arkea, ja niiden vaikutukset on otettava huomioon jo metsää uudistettaessa.
Tuula Jokiaho
