Lehtimäen kirkon historia heräsi eloon, kun kotiseutuneuvos Risto Känsälä Kaustiselta saapui kertomaan Kuorikosken kirkonrakentajasuvusta ja Lehtimäen kirkon vaiheista.
Entinen maakunta-amanuenssi ja kulttuuriperinnön asiantuntija Känsälä on tutkinut vuosien ajan erityisesti Kuorikosken kirkonrakentajasukua, jonka kädenjälki näkyy monissa suomalaisissa kirkoissa.
Mielenkiintoista luentoa saapui kuulemaan runsaslukuinen yleisö sekä useita tulevan kesän tiekirkkopäivystäjiä, jotka saivat mukaansa uusia tarinoita kerrottavaksi kirkossa vieraileville matkailijoille.
Paikalla oli myös Aalto-yliopiston mallinnuksen ja mittauksen instituutin tutkijoita, joiden tarkoituksena on tehdä 3D-mallinnus Lehtimäen kirkosta ja sen tapulista.
Tilaisuuden jälkeen tutkijat sukelsivatkin vielä kirkon lattian alle ja jokainen sen nurkka kuvattiin tarkkaan.
Lehtimäen kirkko valmistui vuonna 1800
Känsälä muistutti kuulijoita siitä, että Lehtimäen kirkko valmistui vuonna 1800. Sen suunnitteli ja rakennustöitä johti pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja lääninrakennusmestari Jacob Rijf.
Lehtimäen kirkko edustaa kustavilaisen uusklassismin tyyliä. Tasavartista, sisäviisteistä ristikirkkoa pidetään yhtenä Etelä-Pohjanmaan arvokkaimmista puukirkoista.
– Jakob Rijf oli tunnettu mestari, joka haki oppia myös Tukholmasta. Myös hänen isänsä, veljensä ja myöhemmin hänen poikansa olivat kirkonrakentajia, Känsälä kertoi.
Rijfin suvun tarina päättyi dramaattisesti Suomen sodan aikaan. Jacob Rijf oli tuolloin Tukholmassa poikansa kanssa, ja molemmat menehtyivät siellä lähes samaan aikaan, mahdollisesti lavantautiin.
Yhteistä kirkkoa suunniteltiin Soinin kanssa
Lehtimäellä kirkon rakentamista suunniteltiin jo 1780-luvun alussa. Alkuperäisenä ajatuksena oli rakentaa yhteinen kirkko Soinin kanssa, ja suunnitelmaa pyydettiin Kuorikoskelta.
Hanke kuitenkin muuttui, kun Soiniin päätettiin rakentaa oma kirkko. Myös Lehtimäki sai myöhemmin oman kirkkonsa.
Sisäviisteisen ristikirkon rakenteissa oli aikanaan omat haasteensa. Rakennuksen vakaus ratkaistiin kaksinkertaisella ulkoseinärakenteella, mutta jo 1840-luvulla kirkon keskiosassa ilmeni ongelmia.
– Katto vuoti tai siellä oli jotain muuta vikaa, sitä ei tarkasti tiedetä, Känsälä totesi.
Jaakko Kuorikoski pelasti kirkon
Korjaustöihin kutsuttiin tunnettu kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski. Hän tarkasti kirkon vauriot ja laati korjaussuunnitelman sekä kustannusarvion.
Vuonna 1845 kirkon keskiosa korjattiin perusteellisesti. Vanha kattorakenne purettiin kokonaan ja rakennettiin uudelleen.
– Kattolistoituksesta ylöspäin Lehtimäen kirkko on Jaakko Kuorikosken rakentama. Siitä alaspäin näkyy Rijfin kädenjälki, Känsälä kuvaili.
Hänen mukaansa Lehtimäen kirkko on harvinainen esimerkki kahden merkittävän kirkonrakentajan työstä samassa rakennuksessa.
Kuorikosken osuudessa näkyvät muun muassa hänelle tyypilliset yläikkunat ja tunnistettava rakennustyyli.
Ukkosmyrsky yllätti kirkon katolla
Känsälä jakoi yleisölle myös henkilökohtaisen muistonsa Lehtimäen kirkosta.
Vuonna 2000 hän nousi professori Heikki Hankan kanssa kirkon katolle tutkimustöiden merkeissä. Kaunis kesäpäivä muuttui nopeasti, kun ukkonen ja rankkasade yllättivät kaksikon.
– Päädyimme katon sisäosiin suojaan. Sateen jälkeen alastulo oli varsin vaarallinen ja liukas, Känsälä muisteli.
Yksi tutkimuskohde häneltä oli kuitenkin vielä tuolla hetkellä kokematta. – En ole vielä käynyt tämän kirkon lattian alla!
Tapuli herättää kysymyksiä
Kirkon vieressä sijaitseva tapuli kiinnitti Känsälän huomion.
Vuonna 1835 rakennettu tapuli sijaitsee poikkeuksellisen lähellä kirkkoa. Sen rakensi Aabraham Hernesmaa, jonka tiedetään tehneen kirkkoon myös alttaritaulun.
Tapulissa on kaksi kelloa. Vanhempi niistä on hankittu jo vuonna 1801, eli vuosikymmeniä ennen tapulin rakentamista.
– Mielenkiintoinen kysymys on, missä kello sijaitsi ennen tapulin valmistumista, Känsälä pohti.
Toinen kello hankittiin vuonna 1872.
Metsähautausmaan perintöä kannattaa vaalia
Känsälä nosti esiin myös noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevan metsähautausmaan, joka on tehnyt häneen erityisen vaikutuksen.
Metsän keskellä sijaitsevan hautausmaan erikoisuus ovat puiset hautalaudat. – Pitäkää niistä hyvää huolta, Känsälä kannusti.
Yksi Lehtimäen hautalaudoista on päätynyt hänen ansiostaan museoon talteen tuleville sukupolville.
– Menin eräänä syksynä hautausmaalle ja huomasin vieressä roskalavan. Lehtien ja muun jätteen seasta pilkisti hautalauta. Otin sen talteen ja vein museoon, jossa se on edelleen, Känsälä kertoi.
Lehtimäen kirkon historia osoittautui luennolla paljon rakennusta laajemmaksi kokonaisuudeksi. Se on kertomus mestarirakentajista, paikallisesta kulttuuriperinnöstä ja yksityiskohdista, jotka saattavat jäädä huomaamatta – mutta joiden kautta menneiden sukupolvien elämä tulee yhä näkyväksi tämän päivän kävijöille.
Tuula Jokiaho
