Alajärven kaavoituksessa katse ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Kaupungissa on vireillä tai suunnitteilla hankkeita niin asumisen, yritystoiminnan, energiantuotannon kuin rantarakentamisenkin tarpeisiin.
– Kaavoituksen kärkihankkeeksi on noussut Möksy, kertoo kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho.
Möksyssä osayleiskaavoitus käsittää noin 15 neliökilometrin alueen. Alueelle sijoittuu useita sähkönsiirtoon, uusiutuvaan energiaan, energian jalostamiseen ja varastointiin liittyviä hankkeita. Tekninen johtaja Jouni Hänninen kuvaa Möksyä Alajärven tulevaisuuden kannalta erityisen strategiseksi alueeksi.
Möksyn vahvuutena on alueen suuri sähkökapasiteetti. Haapa-ahon mukaan kaupungissa selvitetään nyt myös mahdollisuutta asemakaavoitukseen sähköaseman ympäristössä. Kaupunki käy maanomistajien kanssa neuvotteluja siitä, löytyykö heiltä kiinnostusta asemakaavoitukseen.
Tavoitteena on saada alueella olevaa sähkökapasiteettia hyödynnettyä. Esillä ovat olleet esimerkiksi datakeskukset ja muut paljon sähköä käyttävät toiminnot. Haapa-ahon mukaan tavoitteena on saada alueelle paljon työpaikkoja.
Möksyyn kohdistuu uusiutuvan energian ja sähkönsiirron lisäksi suunnitelmia energian varastoinnista ja teollisesta toiminnasta. Alueella on jo huomattavaa tuulivoimatuotantoa, ja suunnitteilla on myös aurinkoenergiaa sekä muuta energiaintensiivistä toimintaa.
Hänninen nostaa energia-alueiden kaavoituksessa keskeisiksi yhteensovitettaviksi asioiksi energiantuotannon, sähkönsiirron, maanomistuksen, ympäristövaikutukset ja alueiden muun käytön.
Möksyn osayleiskaavan tarkoituksena on muodostaa kokonaisuus, jossa huomioidaan muun muassa sähköasema, voimajohdot, liikennejärjestelyt, teollisuuden sijoittuminen, ympäristöarvot ja mahdolliset tulevat suurhankkeet. Kaava on kilpailutettu, ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2028.
Keskustan kaavan valmistuminen suuri ponnistus
Vuosi 2026 on ollut merkittävä myös Alajärven keskustan kaavoituksessa. Keskustan ja Pynttärin osayleiskaava 2035 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa. Kaava ohjaa asemakaavoitusta sekä asumisen, kaupan, teollisuuden, palvelujen ja liikenteen sijoittumista. Hyväksymispäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Haapa-aho on erityisen tyytyväinen siihen, että Alajärvellä on nyt toista kertaa koko keskusta-aluetta koskeva yleiskaava. Ensimmäinen yleiskaava on vuodelta 1984. Sen valmistuminen on hänen mukaansa ollut suuri ponnistus.
Myös Suolasalmenharjun tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksyttiin tänä vuonna. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sen toukokuussa, ja myös tästä päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Yleiskaavoituksen tuleviin hankkeisiin kuuluu myös Höykkylä. Siellä osayleiskaavan laadinnan arvioidaan käynnistyvän vuonna 2027. Kaavassa tarkennetaan alueen tulevaa maankäyttöä ja osoitetaan alueita asumiselle, teollisuudelle, palveluille ja infrastruktuurille. Kaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 2030.
Tupasaaressa ja Hautasessa suunnitellaan 300 hehtaarin aluetta
Asemakaavoituksessa yksi suurista kokonaisuuksista on Tupasaaren ja Hautasen alue Kuopiontien ja Lapuantien välissä. Suunnittelualue on noin 300 hehtaaria.
Hännisen mukaan alue muodostaa merkittävän pitkän aikavälin kehittämiskokonaisuuden. Suunnittelussa tarkastellaan asumisen, yritystoiminnan, liikenteen ja muun maankäytön yhteensovittamista.
Kaavaluonnos on tavoitteena saada nähtäville vuoden 2026 aikana ja kaavaehdotus vuonna 2027. Kaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 2027. Tupasaaren ja valtatie 16:n risteysalueen kaavoitusta jatketaan, kun keskustan ja Pynttärin osayleiskaava on saanut lainvoiman.
Koulukeskuksen alueen asemakaavan muutos ja laajennus on jo ehdotusvaiheessa. Muutoksella täsmennetään alueen maankäyttöä laaditun yleissuunnitelman pohjalta, ja kaavan arvioidaan valmistuvan tämän vuoden aikana.
Muita tulevien vuosien suunnittelukohteita riittää. Kirkkolahdessa tarkastellaan rakennusoikeuksia ja yleisiä alueita. Sairaalatien entisen varikkoalueen asemakaavamuutoksen ja noin 15 hehtaarin Mustaniemen asuinalueen kaavoituksen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2027.
Vuosina 2026–2028 mahdollisesti vireille tulevien asemakaavojen tai asemakaavamuutosten listalla ovat myös Kinaporin alue, terveyskeskuksen alue, vanhan paloaseman ja entisen linja-autoaseman ympäristö sekä Valkealammen virkistysalue. Suunnittelutarpeita on lisäksi Menkijärven lentokentän ja ranta-alueiden sekä joidenkin järvien alueilla.
Keskusta-alueella jatketaan lisäksi noin sadan asemakaavan siirtämistä uudelle pohjakartalle. Työn tavoitteena on muodostaa ajantasainen asemakaavayhdistelmä, jonka toimistoversion arvioidaan valmistuvan vuonna 2028.
Rantarakentamiseen lisää suunnitelmallisuutta
Kaavoitustyö ulottuu myös Alajärven lähialueiden rannoille. Lähialueiden rantaosayleiskaavalla suunnitellaan keskustaajaman asemakaava-alueen ulkopuolisten järvien ranta-alueita siten, että kaavaa voidaan käyttää rantavyöhykkeen rakentamisen ohjaamiseen. Rantaosayleiskaavoituksen arvioidaan valmistuvan vuoteen 2029 mennessä.
Myöhemmin on tarkoitus käynnistää pienten järvien osayleiskaava. Se koskee muun muassa Paalijärveä, Kaartusta, Ojajärveä, Menkijärveä ja Hirvijärveä. Hännisen mukaan tavoitteena on selkeyttää rantarakentamisen mahdollisuuksia ja turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu.
Pienten järvien osayleiskaavan laadinnan arvioidaan käynnistyvän vuonna 2027 ja valmistuvan vuonna 2029.
Vapaita tontteja on 115
Alajärven kaupungilla on kaavoituskatsauksen mukaan 115 vapaata tonttia. Niistä 99 on omakotitontteja, neljä rivitalotontteja ja 12 teollisuustontteja.
Kaavoitettujen tonttien riittävyys on hyvä, mutta pelkkä tonttien määrä ei ratkaise. Tonttien pitää myös sijaita oikeissa paikoissa, niiden kunnallistekniikan olla toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin ja tonttitarjonnan vastata asukkaiden ja yritysten tarpeisiin.
Kaavoitusohjelma on laaja ja ulottuu usealle vuodelle. Hännisen mukaan sen toteuttaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja konsulttiresursseja sekä hankkeiden selkeää priorisointia. Erityisesti suurten energia-, teollisuus- ja infrastruktuurihankkeiden yhteensovittaminen vaatii kaupungilta aktiivista suunnittelua ja nopeaa reagointikykyä.
Kaavoituksessa on Hännisen mukaan samalla pidettävä kiinni avoimuudesta. Kaupunkilaisille, maanomistajille, yrityksille ja muille osallisille on annettava mahdollisuus saada tietoa, esittää mielipiteensä ja osallistua suunnitteluun riittävän varhaisessa vaiheessa.
Kaavoituksen aikajänne on pitkä.
– Tänään tehtävillä ratkaisuilla vaikutetaan Alajärven kehitykseen vuosikymmeniksi eteenpäin, Hänninen muistuttaa.
Tuula Jokiaho