Vimpelin luonto, historia, pesäpallo ja vahva yhteisöllisyys ovat saaneet oman neuleensa. Virpi Katajan suunnittelema Vimpeli-neule kertoo tarinaa pitäjästä, jossa pienestä koosta huolimatta riittää osaamista, yritteliäisyyttä ja tekemisen meininkiä.
Jokaisella kuviolla ja värillä on oma merkityksensä, eikä mitään ole valittu sattumalta.
Vimpeli-neuleen suunnittelukilpailu käynnistettiin syksyllä 2024, ja kilpailuaika päättyi viime vuoden lopussa. Tämän vuoden alkupuolella kunnan ja yrittäjien edustajista koottu työryhmä tutustui kilpailuun saapuneisiin noin kymmeneen ehdotukseen. Niistä päätettiin lähteä kehittämään eteenpäin Virpi Katajan suunnitelmaa.
Neuleen haluttiin kertovan monipuolisesti Vimpelistä, sen historiasta, luonnosta ja ihmisistä. Lopputuloksessa nämä kaikki ovat mukana.
Rauhan puusta syntyi neuleen sydän
Virpi Katajan suunnitelman lähtökohtana oli ajatus rauhasta ja toisten ihmisten kunnioittamisesta. Kansainvälistä rauhanpäivää vietetään 21. syyskuuta, ja levottomassa maailmantilanteessa rauhan merkitys tuntui hänestä erityisen tärkeältä.
Kataja muisti, että Vimpelin Lukkarinpuistoon oli istutettu vuonna 2024 tammi osana Rauhan puu -tempausta. Rauhan edistäminen puita istuttamalla on hieno ajatus, joka on levinnyt Suomesta jo yli 150 maahan.
Tästä syntyi ajatus sijoittaa neuleen keskeiseksi kuvioksi rauhan puu, joka symboloi hyvyyttä, toisten kunnioittamista ja reilua kohtelua.
Puun ympärille alkoi rakentua kokonainen kertomus Vimpelistä.
Vimpelin vaakunasta tuttu sininen väri toistuu neuleen sahalaitakuviossa, jonka suksiaihe viittaa pitäjän taitaviin suksimestareihin. Kuviossa sukset asettuvat pareittain vastakkain samaan tapaan kuin vaakunassa. Ruskea sahalaita puolestaan kuvaa Lakeaharjun kumpuilevaa maisemaa.
Rauhan puun yläpuolelle sijoitetut ristikkäiset pesäpallomailat muistuttavat Vimpelin pesäpalloperinteestä. Myös Lappajärven syntyhistoria ja muinainen meteoriitti ovat mukana.
Erityisesti villasukkien teräosan raidoitus kuvaa meteoriitin jättämää tulta ja energiaa. Vimpelin vaakunasta tuttu kultainen liekki puolestaan kertoo paikkakunnan historiasta ja muinaisten kytöjen poltosta.
Maatalous ja viljelymaisema ovat nekin saaneet paikkansa. Villasukkien vahvistetussa kantalapussa vihreällä langalla tikatut peltokuviot tuovat esiin alueen maatalousperinnettä.
Luonnonvalkoinen muistuttaa Vimpelin kalkkikivestä, puhtaasta luonnosta ja lumisista talvista. Sininen tuo mieleen järvet ja joet, jotka kuuluvat olennaisesti paikkakunnan maisemaan.
Kun kuviot yhdistetään, niistä muodostuu selkeä salmiakkikuvio, joka liittää Vimpelin osaksi Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaista perinnettä.
Pieni kylä, monta sankaria
Yksi neuleen tärkeimmistä yksityiskohdista löytyy sen alaosasta. Siellä kiertää taloja ja peltoja kuvaava kuvio, jonka inspiraationa on Vimpelin tuttu slogan: Pieni kylä, monta sankaria.
Kataja halusi nostaa juuri tämän ajatuksen näkyvästi esiin.
Hänen mielestään Vimpelin vahvuus on yhteisöllisyydessä ja siinä, että ihmiset välittävät toisistaan. Pienessä pitäjässä voidaan saada aikaan suuria asioita, kun yhteistä tahtoa löytyy.
Samasta ajatuksesta syntyi myös neuleen nimi: Me ollaan sankareita kaikki.
Hän kuvailee Vimpeliä turvalliseksi ja rauhalliseksi pikkukunnaksi kauniin Lappajärven rannalla. Myös järven erityinen historia on hänelle tärkeä.
– Alakoulussa meille opetettiin vielä, että Lappajärvi olisi syntynyt tulivuoresta, Kataja muistelee.
Suunnittelu oli helppoa, toteutus vaati opettelua
Kataja työskentelee varhaiskasvatusjohtajana. Tikkuaminen on hänelle mieluisa harrastus, mutta varsinaisena neulesuunnittelijana hän ei itseään pidä. Kilpailu kiinnosti häntä jo sen käynnistyessä, mutta lopullinen päätös osallistumisesta syntyi vasta jatkoajalla.
Kataja kertoo, että itse suunnittelu oli työn hauskin ja helpoin vaihe. Hän hahmotteli kuvioita ja värejä värikynillä ruutupaperille. Oli innostavaa miettiä, miten Vimpelin tarinan voisi kertoa neuleen avulla.
Varsinainen haaste alkoi vasta sen jälkeen, kun kilpailun voitto oli selvinnyt.
Paperille piirretyt kuviot piti muuttaa toimivaksi neuleeksi. Se vaati huomattavasti enemmän opettelua kuin Kataja oli etukäteen osannut ajatella.
Erityisesti pitkät langankierrot ja raglanhihojen istuvuus tuottivat päänvaivaa. Ratkaisuja löytyi kokeilemalla ja perehtymällä erilaisiin tekniikoihin.
Kataja opetteli muun muassa tikapuutekniikan, jonka avulla pitkät langankierrot saa pysymään joustavasti mukana neuleessa. Raglanhihojen istuvuutta hän puolestaan oppi muokkaamaan tarkasti mittojen mukaan.
Vimpeliläisyyttä voi tikata omaan vaatekaappiin
Nyt Vimpeli-neuleen ohjeet ovat kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Ohjeita on paitsi varsinaiseen neuleeseen myös villasukkiin, lasten paitaan ja pipoon. Ohjeet voi noutaa Vimpelin kunnantalolta tai Kukkasalonki Kastanjasta.
Tuleville Vimpeli-neuleen tikkujille Katajalla on käytännön neuvoja. Tikapuutekniikka kannattaa opetella heti aluksi, sillä useampaa lankaa mukana kuljetettaessa pitkien langankiertojen hallinta helpottaa työtä huomattavasti.
Myös kärsivällisyyttä tarvitaan. Eri väristen lankojen paksuuksissa voi olla pieniä eroja, vaikka ne olisivat samaa merkkiä. Lankavalinnalla voi lisäksi vaikuttaa neuleen tuntumaan ja paksuuteen. Kataja kertoo, että Nalle-langasta neulomalla saa hieman kevyemmän neuleen kuin Seitsemästä veljeksestä.
Hän kannustaa jokaista tarttumaan puikkoihin ja kokeilemaan.
Valmiissa Vimpeli-neuleessa on lopulta paljon enemmän kuin lankaa ja silmukoita. Se kertoo pitäjästä, jossa osataan arvostaa omia juuria, mutta katsotaan myös rohkeasti tulevaisuuteen.
Tuula Jokiaho