Alajärven kaupunginvaltuusto päätti korottaa kaupungin tuloveroprosenttia nykyisestä 9,1 prosentista 9,4 prosenttiin vuodelle 2027. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 23–10.
Kiinteistöveroprosentit päätettiin säilyttää ennallaan. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan myös kaupungin viestintäsuunnitelman vuosille 2026–2029.
Tuloveroprosentista äänestettiin jo kaupunginhallituksessa. Alkuperäinen esitys oli korottaa tuloveroprosentti 9,6, mutta kaupunginhallituksessa tehtiin kaksi vastaesitystä.
Antti-Kalle Levijoki esitti nykyisen 9,1 prosentin säilyttämistä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki 9,4 prosentin tuloveroa. Ensimmäisessä äänestyksessä Rintamäen esitys voitti Levijoen esityksen äänin 7–3. Toisessa äänestyksessä Rintamäen esitys voitti kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen yksimielisesti äänin 10–0.
Valtuustossa Mika Ala-Mattinen esitti tuloveroprosentin säilyttämistä 9,1 prosentissa. Hänen esitystään kannattivat Antti-Kalle Levijoki, Sari Palmu, Leena Kamunen, Tapio Höykinpuro ja Jukka-Pekka Finnilä.
Kaupunginhallituksen esitys 9,4 prosentin tuloverosta voitti äänestyksen 23 äänellä Ala-Mattisen esityksen saadessa 10 ääntä.
Päätösvalmistelun verotulolaskelman mukaan 9,4 prosentin tuloverolla kaupungin kunnallisverotuloiksi arvioidaan vuonna 2027 noin 14,89 miljoonaa euroa. Nykyisellä 9,1 prosentin tuloverolla vastaava arvio on 14,45 miljoonaa euroa. Korotuksen laskennallinen vaikutus kaupungin verotuloihin on noin 439 000 euroa.
Veronkorotuksen taustalla on kaupungin alijäämäinen talous. Vuoden 2027 talousarvioluonnoksen alijäämäksi arvioitiin valmisteluvaiheessa 1,2 miljoonaa euroa. Laskelmassa oli kuitenkin huomioitu tuloveroprosentin korottaminen 9,6 prosenttiin eli korkeammaksi kuin valtuuston nyt hyväksymä veroprosentti.
Talousarvion valmistelutekstin mukaan lautakuntien talousarvioehdotukset eivät vielä olleet käsittelyssä, joten luvut voivat muuttua talousarviovalmistelun edetessä. Myös suunnitelmavuosien 2028–2029 talous on arvioitu alijäämäiseksi.
Vuoden 2026 muutettu talousarvio on valmisteluaineiston mukaan 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuluvan vuoden tammi–elokuun toteuma oli 0,4 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin tulos oli miljoona euroa ylijäämäinen.
Päätösvalmistelussa todetaan, että kaupungin taloutta on tasapainotettava hallituilla toimilla sekä verotuksen että palvelurakenteen osalta. Toimintatuottojen lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset, sillä kaupungilla on vain vähän palveluita, joista se saa toimintatuottoja.
Kiinteistöveroprosentteihin ei muutoksia
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2027 kiinteistöveroprosentit kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Kaikki seitsemän kiinteistöveroprosenttia säilyvät vuoden 2026 tasolla.
Yleinen kiinteistöveroprosentti on maapohjan osalta edelleen 1,30 ja rakennusten osalta 0,93. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti säilyy 0,50 prosentissa ja muiden asuinrakennusten 1,50 prosentissa.
Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on edelleen 3,10 ja rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 prosenttia. Yleishyödyllisten yhteisöjen yleishyödyllisessä käytössä olevien kiinteistöjen veroprosentti säilyy nollassa.
Kaupungin viestinnälle hyväksyttiin uusi suunnitelma
Valtuusto hyväksyi Alajärven kaupungin viestintäsuunnitelman vuosille 2026–2029. Suunnitelmaa on päivitetty kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden strategian pohjalta.
Viestintäsuunnitelmassa määritellään kaupungin viestinnän tehtävät, kohderyhmät, tavoitteet, käytettävät kanavat sekä eri toimijoiden vastuut.
Tavoitteena on, että oikea tieto tavoittaa oikeat ihmiset oikeaan aikaan. Samalla pyritään lisäämään kaupungin tunnettavuutta, vahvistamaan myönteistä kaupunkikuvaa sekä parantamaan kaupungin veto- ja pitovoimaa. Tavoitteisiin kuuluvat myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden parantaminen sekä tyytyväisyys kaupungin sisäiseen viestintään.
Viestinnän nykytilan arvioinnissa kaupungin vahvuuksiksi todetaan muun muassa toimiva, monipuolinen ja laadukas kaupunkitasoinen markkinointi, positiivinen viestintäsisältö sekä osaava henkilöstö.
Heikkouksiksi tunnistetaan viestinnän aktiivisuuden vaihtelu hallintokunnittain, viestintäkanavien käytön hajanaisuus ja sisäisen viestinnän toimimattomuus parhaalla mahdollisella tavalla. Myös kaupungin valtakunnallisesti vähäinen tunnettavuus nostetaan esiin.
Kaupungin verkkosivut määritellään viestinnän pääkanavaksi. Muita viestintäkanavia ovat muun muassa sosiaalinen media, lehdistötiedotteet, lehti-ilmoitukset, Alajärvi App sekä erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet.
Viestintäsuunnitelman valmistelussa on huomioitu myös niiden asukkaiden tiedonsaanti, joille sähköisten palveluiden käyttäminen on vaikeaa.
Järvi-Pohjanmaan vammaisneuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että tietotekniikan osaamattomuus vaikeuttaa kehitysvammaisten ja ikäihmisten palveluiden saatavuutta. Neuvosto suositteli paperisten tiedotteiden käyttöä muun muassa asumisyksiköissä ja erityisryhmille.
Hyväksytyn suunnitelman mukaan kaupunki hyödyntää tarvittaessa myös kohdennettuja paperimuotoisia tiedotteita.
Viestintäsuunnitelman mukaan kaupungin johtoryhmä suunnittelee ja kehittää kaupunkitasoista viestintää. Toimialajohtajat vastaavat omien toimialojensa viestinnästä ja elinvoimatoimiala kaupunkitasoisen markkinoinnin suunnittelusta ja kehittämisestä.
Valtuustoaloitteita
Kokouksessa jätettiin kaksi valtuustoaloitetta.
Aino Kanervikkoaho-Kataja esitteli kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien valtuustoryhmien sekä kahden muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen, jossa esitetään kaupungilta ripeitä toimia perhepäivähoitajien rekrytoimiseksi.
Aloitteessa esitetään alan houkuttelevuuden parantamista esimerkiksi tarjoamalla oppisopimusmahdollisuuksia ja maksamalla Alajärvi-lisää.
Tapio Höykinpuro puolestaan esitteli keskustan valtuustoryhmän aloitteen, jossa esitetään valtuustolle laadittavaksi selvitys johtamisen toimimisesta esimiestasolla.
Valtuustolle tiedotettavissa asioissa Jenni Kuisti esitti kysymyksen syyskuun 14. päivänä pidetyssä valtuustoseminaarissa käsitellystä varhaiskasvatuksen palveluiden uudelleenjärjestämissuunnitelmasta ja valmistelun keskeyttämisestä.
Mika Ala-Mattinen puolestaan kysyi uimahallimaksujen korotukseen liittyen Alajärven uimahallin mediaaniuimahallimaksusta sekä siitä, miten maksujen korotus on vaikuttanut kävijämääriin.
Tuula Jokiaho