Jenni Kuisti tuntee suomalaisen sosiaaliturvan sekä työnsä että politiikan kautta. Sosiaalityössä hän on nähnyt, millaisiin tilanteisiin ihmiset voivat joutua ja mitä yhteiskunnan apu heille merkitsee. Päättäjänä hän puolestaan on joutunut pohtimaan, kuinka palvelut turvataan, kun rahat eivät riitä kaikkeen.
Nyt alajärveläinen vihreiden eduskuntavaaliehdokas pelkää, että suomalainen hyvinvointivaltio voi romahtaa seuraavien neljän–kahdeksan vuoden aikana. Hän pitääkin ensi kevään eduskuntavaaleja hyvinvointivaaleina, joissa on kyse yhteiskunnan turvaverkkojen tulevaisuudesta.
Lehtimäellä asuva kolmen pojan äiti on ollut Alajärven kaupunginvaltuustossa vuodesta 2021 ja Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustossa sen toiminnan alusta, vuodesta 2022. Kuntapolitiikan luottamustehtävissä hän on vaikuttanut jo vuodesta 2017. Lisäksi Kuisti toimii Vaasan vaalipiirin vihreiden puheenjohtajana.
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hän on työskennellyt vuodesta 2018. Parhaillaan Kuisti tekee sijaisuutta lastensuojelussa, mutta vakituinen virka on edelleen Seinäjoella. Työn ohessa jatkuvat erikoissosiaalityöntekijän opinnot Jyväskylän yliopistossa. Ne on tarkoitus saada päätökseen vuoden loppuun mennessä.
Populistisilla lupauksilla päin seinää
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen taloudellinen ahdinko ei ole tullut Kuistille yllätyksenä. Hän kertoo nähneensä ongelmat jo toiminnan alussa ja pitäneensä välttämättömänä, että palveluverkko sovitetaan käytettävissä oleviin varoihin.
– Olen itse pyrkinyt olemaan äänestäjilleni alusta asti rehellinen siitä, ettei kaikkea voida säilyttää, sillä rahoitus ei riitä nykyisenkaltaiseen toimintaan ja aluevaltuusto ei voi päättää rahoituksen määrästä.
Kuisti arvostelee maakunnan päätöksentekoa populistiseksi. Hänen mukaansa osa päättäjistä on luvannut palveluita, joihin ei ole ollut varaa. Myös kuntarajoihin on tuijotettu liikaa. Vaikeita ratkaisuja on lykätty.
– Niin olemme ajaneet hyvinvointialueella päin seinää. Talous olisi pitänyt saada kestävälle pohjalle omin päätöksin silloin, kun valinnanvaraa vielä oli.
Nyt alue on arviointimenettelyssä, ja sen oma päätösvalta on kaventunut.
– Odotin sote-keskusten osalta jopa ankarampaa säästöesitystä kuin mitä alustavasti on nyt saatu. Sitä, että Etelä-Pohjanmaalle jäisi viisi sote-keskusta, voi pitää mielestäni tässä tilanteessa jopa voittona.
Kuisti pelkää tilanteen vielä pahenevan ja pohtii, onko aluevaltuusto valmis hyväksymään arviointiryhmän ehdotukset.
Hänen mukaansa vaihtoehtoja ei juuri ole. Palveluverkko on saatava taloudellisesti kestävälle pohjalle ja lain mukaan arviointiryhmän ehdotusten vastaisia päätöksiä ei voi tehdä kuin poikkeustilanteissa.
Vammaisten pienistä korvauksista ei pitäisi säästää
Vaikka Kuisti pitää hyvinvointialueen talouden tasapainottamista välttämättömänä, ainakin yhden alustavista säästöehdotuksista hän haluaisi ehdottomasti poistaa.
Se on vammaisten henkilöiden työosuusrahan lakkauttaminen.
Kyse on pienestä korvauksesta, jota työtoimintaan osallistuvat vammaiset henkilöt saavat. Kuistin mielestä sen poistaminen osoittaa, kuinka syvälle säästöissä on menty. Aivan laarinpohjatkin on kaivettu, kun säästöjä haetaan ihmisiltä, joille pienelläkin summalla on suuri merkitys.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hänen mielestään myös tehostamisen varaa. Kuisti näkee mahdollisuuksia esimerkiksi tekoälyn nykyistä laajemmassa hyödyntämisessä. Vapautuneiden resurssien ei kuitenkaan tulisi johtaa vain irtisanomisiin, vaan niillä tulisi vahvistaa ennaltaehkäisevää ja kohtaavaa työtä.
Myös digitaalisten palveluiden kehittämistä pitää jatkaa. Kuisti huomauttaa, että keskustelussa nostetaan toistuvasti esiin se, ettei sähköisten palveluiden käyttö ole kaikille mahdollista.
– Palveluita kehittävät asiantuntijat ymmärtävät, etteivät digitaaliset palvelut sovi kaikille. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niistä voisi olla suurta hyötyä valtaosalle käyttäjistä.
Puolueiden kantti ei riitä velkajarruun
Valtakunnanpolitiikassa Kuisti hyväksyy julkisen talouden sopeuttamisen tarpeen, mutta ei säästämistä hinnalla millä hyvänsä.
Hän suhtautuu epäillen puolueiden yhteiseen velkajarruun, johon myös vihreät ovat sitoutuneet.
Kuisti ei usko tavoitteiden lopulta toteutuvan täysimääräisesti. Hänen arvionsa mukaan yhdelläkään puolueella ei ole kanttia tehdä kaikkia sitoumuksen edellyttämiä ratkaisuja.
Sosiaaliturvasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista ei hänen mukaansa voida enää jatkaa leikkaamista entiseen tapaan.
Kuisti tuntee aihepiirin myös puolueensa ohjelmatyöstä. Hän toimi toisena puheenjohtajana vihreiden sosiaaliturvapoliittista ohjelmaa uudistaneessa työryhmässä. Uusi ohjelma hyväksyttiin huhtikuussa.
Hän painottaa, ettei sosiaaliturvassa ole kyse pelkistä rahallisista etuuksista. Siihen kuuluvat myös ihmisten tarvitsemat palvelut.
Riitelemällä saisi näkyvyyttä
Kuisti lähtee kevään eduskuntavaaleihin pienemmällä panostuksella kuin neljä vuotta sitten. Edelliseen vaalityöhön hän käytti runsaasti aikaa ja voimavaroja. Nyt tärkeintä on olla mukana tarjoamassa vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.
Yksi syy vähäisempään panostukseen on poliittisen ilmapiirin muuttuminen. Kuistin mielestä keskustelu on neljässä vuodessa polarisoitunut voimakkaasti, ja näkyvyyttä saa lähinnä vastakkainasettelulla. Siihen hän ei halua osallistua.
Kuisti haluaa tehdä harkitsevaa, yhteistyökykyistä ja tietoon perustuvaa politiikkaa. Häntä huolestuttaa, millaisia päättäjiä Suomeen valitaan, jos kärjistäminen palkitaan vaaleissa.
Hän ei kuitenkaan halunnut jättäytyä pois vaaleista. Äänestäjillä pitää hänen mielestään olla mahdollisuus valita myös toisenlaista politiikkaa edustava ehdokas.
Vihreän kansanedustajan valintaa Vaasan vaalipiiristä Kuisti pitäisi pienenä ihmeenä, vaikka toki niitäkin voi politiikassa sattua.
Yhtenä syynä tähän hän pitää puolueen kaupunkilaista mainetta. Kannatuksen keskittyminen suuriin kaupunkeihin on luonut vihreistä mielikuvan kaupunkipuolueena. Äänestämistä saattaa jarruttaa myös ajatus siitä, ettei oma ehdokas kuitenkaan pääse läpi.
Kuistin mukaan vihreisiin kohdistuu paljon ennakkoluuloja, jotka eivät vastaa todellisuutta. Esimerkkinä hän mainitsee jyrkät luonnonsuojelukannat, joita yksittäisillä jäsenillä voi olla, vaikka ne eivät edustaisi puolueen linjaa.
Mikään puolue ei Kuistin mielestä ole täydellinen. Hänellä on syynsä siihen, miksei ole keskustalainen tai sosialidemokraatti. Omia arvojaan vasten punnittuna vihreät on ollut sopivin vaihtoehto.
Vaikka Kuisti suhtautuu omaan läpimenoonsa varauksella, hän pitää vaaleja ratkaisevina Suomen tulevaisuuden kannalta.
– Säästöjä pitää tehdä, mutta ei pidä romuttaa sitä perustaa, jolle tämä maa on luotu.
Tuula Jokiaho