Tyypin 2 diabetes voi kehittyä pitkään ilman selviä oireita. Verensokeri kohoaa vähitellen, eikä ihminen välttämättä itse huomaa mitään poikkeavaa.
Maailman diabetespäivän tiimoilta Alajärven apteekki kutsui paikalle Alajärven sote-keskuksen diabeteshoitajat Anne Pollarin ja Sari Laitilan mittaamaan asiakkaiden verensokereita ja kertomaan diabetesriskistä.
Vaikka diabetes ei oireilisi, se voi aiheuttaa elimistössä vakavia vaurioita. Pitkään koholla oleva verensokeri vaurioittaa verisuonia ja hermoja sekä lisää sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriöiden, riskiä.
Diabeteksen lisäsairauksia ovat myös munuaissairaudet, silmänpohjamuutokset ja hermovauriot, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi jalkojen tuntohäiriöitä ja vaikeasti paranevia haavaumia.
Siksi kohonneeseen verensokeriin olisi tärkeää päästä puuttumaan mahdollisimman varhain, mieluiten jo ennen varsinaisen diabeteksen kehittymistä.
Verensokerin mittaus voi antaa ensimmäisen viitteen siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Mahdollinen esidiabetes tai diabetes todetaan tarkemmin terveydenhuollon laboratoriokokeilla.
Vielä on paljon tehtävissä
Esidiabeteksessa verensokeri on jo normaalia korkeammalla, mutta varsinaisen diabeteksen raja ei vielä ylity.
Pollari ja Laitila korostavat, että esidiabeteksen toteaminen ei tarkoita väistämätöntä sairastumista. Päinvastoin siinä vaiheessa on vielä paljon tehtävissä.
Elintapamuutoksilla voidaan parhaimmillaan palauttaa verensokeriarvot normaalille tasolle ja ehkäistä tai ainakin siirtää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista.
Ratkaisevaa on kuitenkin muutosten pysyvyys. Hoitajien mukaan monesti käy niin, että elintapamuutoksiin lähdetään aluksi innokkaasti, mutta ajan kuluessa vanhat tottumukset palaavat takaisin.
Aina terveelliset elämäntavatkaan eivät riitä estämään sairastumista. Tyypin 2 diabetekseen liittyy vahva perinnöllinen alttius, ja sairaus voi puhjeta hyvistä elintavoista huolimatta.
Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei omilla valinnoilla olisi merkitystä. Terveelliset elämäntavat voivat perinnöllisestä alttiudesta huolimatta pienentää sairastumisriskiä, viivästyttää sairauden puhkeamista ja auttaa pitämään jo todetun diabeteksen paremmassa hoitotasapainossa.
Liikunnalla on suora vaikutus verensokeriin
Mitä sitten jokainen voisi tehdä pienentääkseen omaa diabetesriskiään? Pollari ja Laitila nostavat keskeisiksi asioiksi ruokavalion ja liikunnan.
Ruokavaliossa huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti rasvojen ja hiilihydraattien laatuun. Kovien rasvojen ja runsaan sokerin käyttöä on syytä vähentää, mutta samalla on huolehdittava pehmeiden, terveydelle edullisten rasvojen riittävästä saannista.
Myös kuitujen merkitys on suuri. Täysjyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja hedelmät ovat hyviä kuidun lähteitä, ja runsaskuituinen ruokavalio auttaa verensokerin hallinnassa.
Liikunnalla puolestaan on suora vaikutus elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Liikkuminen parantaa insuliiniherkkyyttä, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään veressä olevaa sokeria tehokkaammin.
Hoitajat muistuttavat, että tarvitaan sekä aerobista eli kestävyysliikuntaa että lihaskuntoharjoittelua. Esimerkiksi reipas kävely parantaa kestävyyskuntoa, kun taas lihaskuntoharjoittelu tukee lihasten kykyä käyttää sokeria energiaksi.
Tyypin 2 diabetes on Suomessa yleistyvä kansansairaus. Diabetesliiton mukaan siihen sairastuu vuosittain noin 23 000 ihmistä.
Pollarin ja Laitilan viesti on kuitenkin rohkaiseva: omaan diabetesriskiin voi vaikuttaa, ja erityisesti esidiabetesvaiheessa elintapamuutoksilla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Tärkeintä on, etteivät muutokset jää hetkellisiksi.
Tietoa ja tukea diabeteksen hoitoon verkosta
Pollari ja Laitila kertovat myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuille kootusta diabeteksen hoitoketjusta. Kyseessä on kattava tietopaketti, joka on tarkoitettu diabetesta sairastaville, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Hoitoketjusta löytyy tietoa kaikista aikuisten diabetestyypeistä. Sivustolla kerrotaan diabeteksen oireista, sairauden toteamisesta ja lääkityksestä sekä siitä, miten diabetesta hoidetaan ja seurataan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Tärkeä osa kokonaisuutta on myös omahoito. Hoitoketju tarjoaa tietoa siitä, miten sairastunut voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa ja huolehtia sairauden hoidosta arjessa.
Lisäksi sivustolla käsitellään sairauteen sopeutumista ja arjessa jaksamista. Tietoa ja tukea on tarjolla myös läheisille, joita diabetes koskettaa.
Hoitoketjusta saa ohjeita hoitoon hakeutumiseen sekä tietoa alueen hoitokäytännöistä ja saatavilla olevista tukipalveluista.
Diabeteksen hoitoketju löytyy osoitteesta www.palveluketjut.hyvaep.fi.
Tuula Jokiaho



