Suomalaisen ruoantuotannon vahvuuksia avaava dokumenttisarja on valmistumassa televisioon ja radioon.
Suomen maatalouden menestystekijöitä -sarjan takana on Muuramessa asuva Jaakko Viitala, jolla on vahva side Järvi-Pohjanmaahan ja hänellä on ollut maatilat Alajärvellä ja Lappajärvellä 18 vuoden ajan. Nyt hän haluaa nostaa julkiseen keskusteluun maatalouden myönteiset puolet.
Seitsemänosaisen sarjan kuvaukset alkoivat toukokuussa 2025. Ensimmäinen jakso kuvattiin eduskunnan studiossa, jossa haastateltavana oli maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kuvauksia on tehty myös Alajärvellä.
Paikalla ovat olleet muun muassa Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen valvontapäällikkö Harri Väisänen, Järvi-Pohjanmaan maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala sekä maataloustuottajia eläintiloilta, viljatiloilta ja erikoiskasvituotannosta, kuten kuminanviljelystä.
Sarjaan sisältyy myös europarlamentaarikko Elsi Kataisen puheenvuoro. Katainen toimii EU:n maatalous- ja maaseudun kehittämisvaliokunnassa, ja hänen puheenvuoronsa on tallennettu Tampereella. Lisäksi ohjelmassa kuullaan maatalousalan yritysten edustajia.
Sarjan on tarkoitus valmistua keväällä, ja se nähdään Järviradion JRTV-kanavalla valtakunnallisessa kaapeli- ja IPTV-jakelussa kanavapaikalla 25. Puheenvuorot kuullaan myös Järviradiossa. Viitalan mukaan tavoitteena on, että keskustelu suomalaisen maatalouden merkityksestä tavoittaisi niin päättäjät kuin suuren yleisön.
Huoltovarmuus ja puhdas ruoka keskiössä
Viitalan mukaan dokumenttisarjan keskeinen viesti on selkeä: suomalaisessa maataloudessa on paljon vahvuuksia, jotka ansaitsevat tulla esiin. Hänen mukaansa julkisuudessa ala näyttäytyy usein kriittisessä tai politisoidussa valossa, vaikka samaan aikaan maatalous on keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta.
Etenkin epävakaassa maailmantilanteessa kotimaisen ruoantuotannon merkitys korostuu. Viitala muistuttaa, että luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyessä viljelyolosuhteet heikkenevät monilla alueilla maailmassa. Hänen mukaansa ruoan riittävyys ei ole vain kaukainen globaali kysymys, vaan myös eurooppalainen haaste.
Ministeri Sari Essayah nostaa omassa puheenvuorossaan esiin suomalaisen tuotannon erityispiirteet. Pohjoinen sijainti merkitsee lyhyempää kasvukautta, mutta samalla se suojaa monilta kasvitaudeilta ja vähentää bakteeripainetta talven ansiosta.
Suomessa antibiootteja käytetään tuotannossa vain lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja maa on salmonellavapaa. Eläinten hyvinvointivaatimukset ovat monia muita maita tiukemmat: esimerkiksi sikojen saparoita ei typistetä eikä kanojen nokkia leikata. Essayahin mukaan suomalaisen maatalouden vahvuus on kokonaisvaltainen vastuullisuus.
Suomen omavaraisuusaste on noin 80 prosenttia. Essayahin mukaan ruoantuotanto on paitsi talous- myös turvallisuuspoliittinen kysymys: oma ruoka on pidettävä omissa käsissä.
Maatalous on merkittävä työllistäjä. Suomessa on runsaat 40000 maatilaa, ja kun mukaan lasketaan elintarviketeollisuus, kuljetusala ja kauppa, puhutaan useista sadoista tuhansista ihmisistä, joiden työ on sidoksissa alkutuotantoon. Suuret tilat työllistävät useita työntekijöitä, ja ala tuo merkittäviä verotuloja sekä investointeja eri puolille maata.
Maatalous on erityisesti maaseudun elinvoiman perusta. Kannattavat tilat pitävät yllä myös koneurakoitsijoiden, kuljetusyritysten ja muiden palveluiden toimintaa. Ilman alkutuotantoa monen paikkakunnan taloudellinen pohja heikkenisi nopeasti.
Sarjassa ei sivuuteta haasteita. Lyhyt kasvukausi rajoittaa satomääriä, eikä useita satoja vuodessa voida korjata. Ala on osittain riippuvainen tuontipolttoaineista ja lannoitteista, vaikka viime vuosina on panostettu biokaasulaitoksiin ja ravinteiden kierrätykseen omavaraisuuden vahvistamiseksi.
Tilakokojen kasvu ja suuret investoinnit lisäävät yrittäjäriskiä. Kun eläinmäärät kasvavat, myös tautiriskit voivat lisääntyä. Samalla viljelijöiden työ on sitovaa: eläimet eivät tunne viikonloppuja tai arkipyhiä. Essayah kiittää tuottajia sitoutuneesta ja raskaasta työstä ja korostaa oikeudenmukaisen tulonjaon merkitystä ruokaketjussa.
Tekijälle henkilökohtainen projekti
Viitalalle dokumenttisarja on enemmän kuin mediaprojekti. Pitkä kokemus maatilayrittäjänä on näyttänyt hänelle alan merkityksen konkreettisesti – sekä taloudellisesti että henkisesti. Hänen mukaansa jatkuva kielteinen puhe maataloudesta herätti ajatuksen tuoda esiin myös myönteinen näkökulma.
Aiemmin Viitala on tuottanut ohjelmia erityisesti kristillisille radio- ja tv-kanaville. Televisiodokumentin tekeminen on ollut hänelle uudempi aluevaltaus. Kuvauksissa hänen apunaan on ollut syksystä lähtien jyväskyläläinen Ben Buloba, joka vastaa äänestä ja kameroista Viitalan tehdessä haastattelut ja editoidessa materiaalin.
Sarja on tehty tähän asti omalla kustannuksella. Julkaisua varten etsitään nyt maatalousalan yritystukijoita kattamaan lähetyskustannuksia. Tukijoiden nimet mainitaan jaksojen lopussa. Viitala ei ole halunnut hakea rahoitusta valtiolta tai esimerkiksi MTK:lta, sillä hän haluaa välttää poliittiset leimat ja säilyttää tuotannon riippumattomuuden.
Jos sarja saa rahoituksen ja katsojat löytävät sen, on Viitalalla jo seuraava aihe mielessä: Suomen metsätalouden menestystekijät.
Tuula Jokiaho
