Keväällä 2024 rouva tyttärineen astui Villa Väinölän ovesta sisään. Hetken ympärilleen katseltuaan hän paljasti, että he olivat asuneet talossa lasten ollessa ihan pieniä ja kunnes uusi omakotitalo Alajärven keskusta-alueelle sittemmin valmistui.
Rouvan tytär muisti vielä millaiset verhot lastenhuoneessa oli ja minkä väriset olivat sisarusten pinnasängyt. Sain vaikutelman, että talossa oli ollut hyvä elää ja paikasta oli jäänyt monia mukavia muistoja.
Yhä useammin Väinölässä vierailee ihmisiä, jotka kertovat lapsena käyneensä yläkerran hammaslääkärin vastaanotolla ”puntit tutisten” tai että talossa on vuosikymmen sitten ollut heidän työhuoneensa tai että he ovat asuneet tai kyläilleet rakennuksessa.
– Kun kertomuksia ja muistoja Villa Väinölästä alkoi vyöryä ihmisten mukana ovesta sisään yhä useammin, tunsin, kuinka talo alkoi itse kertoa tarinaansa, museosihteeri Marjut Mässbacka kuvailee.
Toini ja Väinö Aalto asuivat perheineen taloa vuoteen 1947 asti, mummu Flora Aalto viipyi kiinteistössä pari vuotta kauemmin
1950-luvulla talo siirtyi Alajärven kaupungin omistukseen. Väinölän yläkerrassa on toiminut hammaslääkäri, alakerran lisäsiivessä kunnanlääkäri, talossa on asunut kunnan työntekijöitä perheineen ja toimistona talo on palvellut monia eri yksiköitä.
Alajärven Aallot
Miltä Villa Väinölä näytti uutena, mitä puutarhassa kasvoi, miten talo on muuttunut vuosien varrella, kuinka Väinölä on ollut kalustettu eri vuosikymmeninä, ketkä taloa ovat asuttaneet, mitkä yritykset ovat talossa toimineet, ketkä työskennelleet Väinölässä, kuka käynyt vierailulla? Mitä on talossa remontoitu, mitä rakennettu tai purettu?
– Työssäni, Villa Väinölää esitellessäni huomasin, etten tiennyt talosta tarpeeksi, Mässbacka huokaisee. Kaupungin arkistosta löytyi käsin kirjoitettuja listoja talon asukkaista, valokuvia, haastatteluja – hajanaisia palasia mutta ei oikeastaan mitään kokonaista.
– Kaipasin selkeää aikajanaa mitä talossa oli tapahtunut ja minä vuonna – en vain jotta voisin olla parempana oppaana talossa vieraileville Aalto-matkailijoille vaan myös omasta kyltymättömästä uteliaisuudestani, Mässbacka tunnustaa.
– Alajärven Aalto kohteet ovat ennennäkemättömän kiinnostuksen kohteena. Arkkitehdit ja Aalto-matkailijat matkustavat tutustumaan paikkakunnan ”piilotettuihin aarteisiin” eri puolilta maailmaa Aasiaa ja Amerikkaa myöten, museosihteeri mainitsee. – Siitä kasvoi tarve saada myös Väinölän historiasta tarkempi kuva.
Villa Väinölä luento
Uusi näkökulma mielenkiintoista Aalto-tutkimuskirjallisuutta on parhaillaan valmisteilla. Aallot Alajärvellä kirjan toimittaja, historiantutkija Oskari Luoma työskenteli muutama vuosi sitten Alajärvellä Nelimarkka-museolla, jolloin Alajärven Aalto-kokonaisuus alkoi toden teolla kiehtoa nuorta miestä.
Jyväskylän Aalto2-museolla ollessaan hänen suuntaviivansa selkenivät. – Katsoin Alajärven Aalto-kokonaisuutta monesta eri suunnasta, Jyväskylässä kasvaneena ja Aallon ala-asteen käyneenä sekä toisaalta isän puolen eteläpohjalaisena ja mummolan ikkunasta Seinäjoen Aalto-keskuksen nähneenä, Oskari Luoma kertoo.
– Historioitsijana ja taidehenkisenä ihmisenä koen Aalto-arkkitehtuurin vaikuttavalla tavalla yhdistävän arkkitehtuurin rakennustaiteena sekä yhteiskunnallisena tilana, Oskari Luoma summaa.
Valokuvia, tarinoita ja talon elämää 100 vuoden aikajanalla yleisöluennolla Villa Väinölässä esittelee historioitsija Oskari Luoma lauantaina 18. huhtikuuta kello 12-14.
Luennon jälkeen on opastettu kierros Väinölässä ja kahvitarjoilu! Edelleen myös yleisöltä toivotaan valokuvia, tarinoita ja muistoja Villa Väinölän 100-vuotisen talonelämän varrelta.
100 vuotta elämää Villa Väinölässä luento on maksuton ja osa Alajärven 40-v juhlaohjelmistoa.
