Alajärvellä on jotakin, mitä suurista jääkiekkokaupungeista ei välttämättä löydy: rauhaa, turvallisuutta ja luontoa aivan vieressä. Juuri ne ovat osoittautuneet valttikorteiksi, kun Järviseudun Pallokerho on houkutellut jääkiekkoilijoita eri puolilta maailmaa.
JPK:n Petri Koskenmäen mukaan etenkin nuorten pelaajien vanhemmat arvostavat turvallista ympäristöä. Alajärvellä kaikki on lähellä, ja hyvissä harjoitteluolosuhteissa nuoret voivat keskittyä opiskeluun ja jääkiekkoon.
JPK joukkueissa pelaa nyt 12 eri kansallisuuden edustajia. Pelaajia on tullut muun muassa Turkista, Ranskasta, Tšekistä, Itävallasta, Englannista, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Mukana on myös thaimaalaistaustainen Yhdysvaltain kansalainen.
Kansainvälinen joukko näkyy ja kuuluu harjoituksissa. Kielet vaihtuvat suomesta englantiin, ja tarvittaessa apuna ovat käsimerkit. Koskenmäen mukaan yhteinen sävel löytyy helposti, etenkin nuorten kesken.
Ensimmäiset ulkomaiset pelaajat tulivat JPK:n Jamin kautta noin kymmenen vuotta sitten. Varsinainen rekrytointi maailmalta käynnistyi viitisen vuotta sitten. Nyt kansainvälistymistä vauhdittaa myös uusi jääkiekkoakatemia.
Akatemia yhdistää opiskelun ja jääkiekon
JPK International Ice Hockey Academy (JIHA) tarjoaa mahdollisuuden yhdistää tavoitteellinen harjoittelu ja ammatilliset opinnot. Akatemian kautta kahdeksan pelaajaa opiskelee Järviseudun ammatti-instituutissa Jamissa englanninkielisessä liiketoiminnan perustutkintokoulutuksessa.
– Täällä on todella hyvä valmennus ja olosuhteet. Nuoret saavat opiskelujen ohessa harjoitella ja elää urheilijan elämää, Koskenmäki sanoo.
Koskenmäen mukaan akatemia voi avata nuorille ovia myös kansainväliseen pelaajauraan. Merkonomiksi valmistumisen jälkeen pelaajalla on mahdollisuus tavoitella paikkaa esimerkiksi Euroopan eri maiden pääsarjoista, joissa jääkiekosta voi ansaita myös varsin hyvän toimeentulon.
Suomalaisen jääkiekon arvostus houkuttelee Alajärvelle myös aikuisia pelaajia. Osa on suorittanut jo kotimaassaan yliopistotutkinnon ja lähtee sen jälkeen omalla kustannuksellaan Eurooppaan hankkimaan pelikokemusta välivuoden ajaksi. Suomesta saaduista opeista voi olla hyötyä myöhemmin muualla.
Kansainväliset pelaajat tuovat JPK:n uusia pelitapoja ja kokemusta. He puolestaan oppivat suomalaisen jääkiekon vahvuuksia.
– Monesti muualla ollaan enemmän yksilöurheilijoita, mutta Suomessa he oppivat pelaamaan joukkueena, Koskenmäki sanoo.
Ulkomaalaisvahvistusten merkitys on myös käytännöllinen. Ilman muualta tulleita pelaajia JPK:lla ei Koskenmäen mukaan riittäisi pelaajia sekä miesten edustusjoukkueeseen että U18-joukkueeseen.
Nousu Suomi-sarjaan on selvä tavoite
JPK miesten edustusjoukkue pelaa Keskimaan II-divisioonassa. Sarjajärjestelmän uudistus tekee alkaneesta kaudesta erityisen tärkeän: jokaisen II-divisioonan lohkon kuusi parasta saa paikan uudistuvassa Suomi-sarjassa kaudeksi 2027–2028.
JPK tavoittelee paikkaa kuuden joukossa. Viime kaudella joukkue ylsi pudotuspeleihin mutta sijoittui lopulta kahdeksanneksi. Nousutavoitteeseen on nyt panostettu, vaikka vastassa on kovia joukkueita erityisesti rannikkoseudulta.
Edustusjoukkue on muuttunut lähes puoliksi viime kaudesta. Osa kokeneista pelaajista lopetti, osa muutti muualle. Uudessa kokoonpanossa on neljä ulkomaalaisvahvistusta sekä kolmesta neljään akatemian nuorta, jotka pelaavat sekä miesten että U18-otteluissa.
Koskenmäen mukaan ulkomaalaispelaajia on JPK huomattavan paljon verrattuna muihin saman lohkon joukkueisiin.
Kausi on alkanut hyvin, ja jokaiseen otteluun lähdetään hakemaan voittoa.
Jäällä riittää tilaa uusille harrastajille
JPK toiminnassa on mukana noin 200 lasta ja nuorta. Heistä vajaat 150 pelaa sarjoissa lisenssipelaajina, ja 50–60 käy luistelu- tai kiekkokoulussa. Niissä tarjolla on tyttöjen omia ryhmiä, perheluistelua sekä perjantain pelijää, jossa voi tutustua pelaamiseen matalalla kynnyksellä.
Juniorien sarjajoukkueita on kymmenen: yhdeksän poikien ja yksi tyttöjen joukkue. Uusille pelaajille on tilaa joukkueissa.
Pelaajien lisäksi toiminnassa on mukana viikoittain kymmeniä vapaaehtoisia. Valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat ja muut talkoolaiset pitävät toiminnan käynnissä. Koskenmäki korostaa, ettei lasten ja nuorten harrastustoiminta olisi ilman heitä mahdollista.
Täysi katsomo auttaa koko seuraa
Järviseudun jäähallissa kertyy seuran arvion mukaan vuosittain 60 000–70 000 käyntiä. JPK toiminta näkyy paikkakunnalla myös jäähallin ulkopuolella: muualta tulevat pelaajat asuvat, opiskelevat ja käyttävät palveluja Alajärvellä.
Pari vuotta sitten teetetyn vaikuttavuusselvityksen mukaan toiminta toi paikkakunnalle muualta noin 650 000 euroa vuodessa. Koskenmäki arvioi summan kasvaneen toiminnan laajentumisen ja akatemian myötä jopa lähelle miljoonaa euroa. JPK itse pyrkii lisäksi tekemään omat hankintansa aina paikallisesti.
Koskenmäki toivoo lisää yleisöä joukkueiden kotiotteluihin. Jääkiekko vaatii rahaa, vaikka pelaajille ei makseta palkkaa. Pääsylipputulot auttavat seuraa kattamaan kustannuksia ja tarjoamaan paremmat mahdollisuudet myös muualta tuleville pelaajille.
Tuula Jokiaho