Itäkylälle palkinnon palkinnon luovuttajat Eteläpohjalaisten kylien puolesta Heikki Korkealaakso ja Tarja Mäkiniemi.

Itäkylä on vuoden eteläpohjalainen kylä

Eteläpohjalaiset kylät ry piti sunnuntaina syyskokouksensa ja kyläseminaarin Jalasjärven Keskikylän Harjulassa. Vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi nimettiin Lappajärven Itäkylä.

Palkinnon perusteluista kertoi Leena Kalliomäki, joka korosti erityisesti sitä, että maa- ja kotitalousseura toimii sateenvarjona monipuoliselle toiminnalle. Tärkeää on myös se, että kylän toiminnassa otetaan huomioon jokainen kulmakunta ja kaikenikäiset asukkaat.

Itäkylä on pinta-alaltaan laaja kylä, mutta hankkeilla on pyritty siihen, että koko kylä hyötyy. Tavoitteena on pitää koko kylä asuttuna, sanoi Sari Kujala.

– Nyt ovat valmiina kylätalo, uimaranta lastenteatterineen ja beachvolley-kenttineen, laavut ja näkötornit, metsästysmaja, viemäröinti ja valokuitu, tonttipörssi, hiekkatekonurmi ja kuntosali sekä ratsastuskenttä ja kunnostettu Nuorisoseuran talo.

– Viimeisen vuoden aikana ovat päässeet talkoolaiset harjoittamaan timpurin taitojaan, kun kyläkoulun yhteyteen on valmistunut kuntosali ja on laajennettu metsästysmajaa ja on tehty mittava remontti Nuorisoseuralla. Infrastruktuurin rakentamisen lisäksi on ympäri vuoden monenlaista toimintaa, joista suurimpana mainittakoon kesällä järjestettävä Itäkylä-viikko, Sari Kujala luetteli.

– Tämä kaikki on mahdollista, kun meillä on tekijöitä. Emme ole ihan pieni kylä; asukkaita on noin 650. Meillä on hyvä kyläpäällikkö, Tuomelan Heikki, jonka ”valtakaudella” kehittämishankkeet on toteutettu.

– Ydinporukka meillä on 10-20 henkeä, mutta sen lisäksi on aina miehiä ja naisia, jotka tulevat talkoisiin. Tähän asiaan olen viime aikoina havahtunut. Olen pannut merkille ilmiön, joka ei vielä onneksi näy meillä. Ja toivottavasti pysyykin poissa. Sen ilmiön nimi on ”ei kuulu mulle”. Meillä kuuluu. Meillä ahkerimpia talkoolaisia ovat keuhkonsiirron saanut ja Parkinsonin tautia sairastava.

– Lisäksi olen kuullut monesti kysymyksen, miksi teemme kunnan toimialaan kuuluvia asioita. Ei tällaista asiaa meillä edes mietitä. ”Ei kuulu meille” tai ”kunta hoitaa” eivät kuulu sanavarastoomme. Kylätoiminta on parhaimmillaan matalan kynnyksen toimintaa, jolla voi suoraan vaikuttaa omaan elinympäristöön ja hyvinvointiin. Kaiken lisäksi se on hauskaa! Voi kysyä, miksi sitä ei tehtäisi?

Ilman toimintaryhmien hankerahaa ei Kujalan mielestä suurinta osaa asioista, joita kylissä on tehty, ei olisi tehty. Kuntien resurssit ovat niukat ja kylien asia muistetaan lähinnä juhlapuheissa.

Kaikki muu kehittämisraha on vähentynyt merkittävästi, mutta toimintaryhmän kautta jaettava leader-raha ei ole vähentynyt. Sitä kannattaa siis ehdottomasti edelleen hakea. Itäkylän hankkeiden kokonaisarvoksi Kujala arvioi noin puoli miljoonaa euroa.

Yhteistyössä on voimaa; kylien tulevaisuus ei ole sisään päin lämpiävyydessä, vaan hyvässä yhteistyössä muiden kylien ja muiden aktiivisten toimijoiden kanssa, kiteytti Sari Kujala ja kiitti Itäkylän saamasta huomionosoituksesta.

Kyläseminaarissa puhui Jalasjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna-Maija Koskela, joka korosti maakunnan luontoarvoja ja oman mielenmaiseman tärkeyttä. Kylissä kasvavat vahvat juuret ja identiteetti, jota eivät kuntarakenteen muutoksetkaan heilauta.