Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki, talousjohtaja Tapani Kotanen, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen ja hallintojohtaja Tero Kankaanpää kertovat, että Alajärven vuoden 2015 budjettiesitys nostaa toteutuessaan kaupungin ensi vuoden talouden selvästi positiiviseksi.

Alajärvi lähtee tavoittelemaan reilusti ylijäämäistä budjettia

Alajärven kaupungin talousarvion laadinta vuodelle 2015 on talouden tasapainottamistarpeen vuoksi ollut edelleen haasteellinen. Kaupunginhallitus kokousti asian äärellä maanantaina aamuyhdeksästä iltakymmeneen perehtyen varsin tarkoin hallintokuntien esityksiin. mikäli budjettiesitys toteutuu suunnitellusti, se on 1,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kattamatonta alijäämää Alajärvellä oli viime vuoden lopussa 4,2 miljoonaa euroa ja tämän vuoden lopussa määrä nousee noin viiteen miljoonaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki kertoo, että budjettiesitys on laadittu valtuuston 2013 hyväksymän tasapainottamissuunnitelman ja hallintokunnille annettu tiukan määräraharaamin pohjalta. Tämä on johtanut rakenteellisten muutosten etsimiseen palvelutuotannossa.

Tilanne on kuitenkin sikäli hyvä, että palveluja ei lopeteta ja palvelutaso säilyy. Tehostamista ja järkeistämistä kuitenkin tarvitaan jotta tilanne saadaan hallintaan.

Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen toteaa, että budjettiesityksen tavoitteena on hyvä taloudenhoito ja ylijäämäinen tulos, jotta saadaan investointirahaa ja pystytään kattamana vanhoja alijäämiä.

Tämä vaatii rakenteellista uudistamista. – Keskustelua käytiin jo viime syksynä, mutta koska tasapainotussuunnitelmaa ei tuolloin kokonaan saatu hyväksyttyä, on myös kouluverkkoasia nyt uudelleen käsittelyssä, Koivunen sanoo. – Onkin tärkeää että hallituksen budjettiesitys hyväksyttäisiin valtuustossa nyt tällaisenaan, jotta käyttötalouden ongelmat saataisiin hoidettua.

– Jokasyksyinen kouluverkkokeskustelu ei ole hyvä asia minkään osapuolen kannalta, Koivunen katsoo ja toteaa, että muu kehittämistyö on jäänyt tämän vuoksi huonommalle. Jos asia saadaan nyt kerralla kuntoon, päästään rauhallisempaan tilanteeseen.

Talousjohtaja Tapani Kotanen muistuttaa, että tasapainottamisohjelman hidas käynnistyminen on aiheuttanut sen, että myös uusia avauksia palvelurakenteen kehittämiseen on haettu. Niinpä toimintakulujen kasvu on talousarvioesityksessä saatu puristettua minimiin.

Samaan aikaan toimintatuotot kasvavat. Koska tulokehitys kasvaa verotulojen ja muiden maksutulojen kautta, on Alajärvellä näköpiirissä rauhallinen ja varma tulopohjan kehitys. – Palvelurakenteemme on kuitenkin liian raskas tulokehitykseen nähden, Kotanen sanoo.

Alajärven kaupunginhallituksen esityksen mukaan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015–2017 onkin talouden tasapainottamisen aikaa. Käyttötalouspuolella toimintatuotot kasvavat 1,2 prosenttia ja toimintakulut laskevat 0,5 prosenttia. Verotulot kasvavat 3,6 ja valtionosuudet 1,7 prosenttia
Toimintatuottojen kasvu on peräisin taksojen ja maksujen tarkistamisista. Lisäksi toimintakuluja on karsittu kaikista kululajeista, joista merkittävin on henkilöstömenot.

Investoinnit vuodelle 2015 ovat hyvin maltilliset verrattuna viime vuosien kiivaaseen uudisrakennus- ja peruskorjausrakentamiseen.

Vuoden 2015 merkittävimmät investointikohteet ovat terveyskeskuksen peruskorjauksen aloittaminen 300000 eurolla. Kokonaiskustannusten arvioidaan olevan reilun kolmen vuoden hankkeella yhteensä n. 4,4 miljoonaa ja peruskorjaus on arvioitu valmistuvan vuonna 2017.

Kiinteistöjen peruskorjausmenoihin varaudutaan n. 1,49 miljoonalla ja yleisten alueiden nettomenot ovat yhteensä 820000 euroa. Vesi- ja viemärilaitoksen nettoinvestointeja nostaa Hoisko−Luoma-ahon siirtoviemärin ja vesijohdon aloittaminen 300000 eurolla. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2015−2016 ovat nettona 640000 euroa.

Suunnitelmavuoden 2016 uusina investointikohteina ovat kehitysvammaisten asumisyksikkö ja päiväkoti. Monitoimihallin rakentamiseen on varauduttu vuoden 2017 investoinneissa 4,9 miljoonan kustannusarviolla ja uuden paloaseman suunnitteluun 100000 eurolla.

Alajärven kaupungin lainakanta on mittavien investointien myötä noussut 28 miljoonan euron tasolle, mikä on asukasta kohden Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa. Velkaantuminen kääntyy laskuun vuosina 2014–2017 mutta suunnitelmavuosien loppupuolella nousee hieman.

Vuoden 2017 investoinnit nostavat jälleen hieman lainakantaa. Asukasta kohti velka on noin 2800 euroa.

Vesa Koivunen toteaa, että talousarvioesitys sisältää merkittäviä, mutta talouden kannalta välttämättömiä − kipeitäkin rakenteellisia uudistuksia ennen kaikkea sivistystoimen ja perusturvan toimialoilla.
– Ainoastaan rakenteellisten muutosten kautta voidaan kaupungin käyttötalous kääntää kestävälle pohjalle ja kattaa taseeseen viime vuosina kertyneet alijäämät. Huolimatta pitkästä taloustaantumasta mm. kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan edelleen kasvavan, mutta ongelmamme on, että käyttötalouden menot kasvavat vielä nopeammin.

– Taantumasta huolimatta työllisyystilanteemme on kuitenkin yllättäen parantunut, mikä näkyy verotulojen kasvuna. Investoinneissa keskitytään vuonna 2015 välttämättömiin ylläpitoinvestointeihin ja samalla varaudutaan tulevien vuosien palvelutuotantoa tukeviin ja mittaviin peruskorjaus- sekä uudisrakennusinvestointeihin suunnitelmakaudella 2016–2017.

Kaupunginvaltuusto käsittelee kaupunginhallituksen talousarvioesitystä kokouksessaan 8. joulukuuta.

Tuula Jokiaho