Tuulivoimakaava eteni ehdotusvaiheeseen

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan hyväksyä Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotukseksi ja asettaa sen nähtäville 1.12.2014–9.1.2015 väliseksi ajaksi. Etelä-Pohjanmaan voimassa olevaa maakuntakaavaa täydennetään tuulivoimapuistoiksi soveltuvien alueiden osalta.

Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu koostuu yhteensä 24 tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvasta alueesta. Ratkaisu osoittaa vähintään 10 voimalaitosta käsittävät tai muuten seudullisesti merkittäviksi arvioidut tuulivoima-alueet.

Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään annettavaksi kaikkien tuulivoima-alueiden jatkosuunnittelua koskevia yleisiä suunnittelumääräyksiä sekä aluekohtaisia erityisiä suunnittelumääräyksiä.

– Puistojen rakentaminen vaatii kuitenkin aina yksityiskohtaisempaa suunnittelua, kuten ympäristövaikutusten arviointia ja yleiskaavaa, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja muistuttaa.

Tuulivoima-alueiden kaavoituksella vastataan sekä kansallisiin että maakunnan omiin energia- ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.

Etelä-Pohjanmaalle uusi kulttuuristrategia

Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian. Uudessa kulttuuristrategiassa yhdistyvät aiemmin laaditut ohjelmat: Kulttuuristrategia, Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma ja Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma.

– Kulttuuristrategian tehtävänä on näyttää maakunnan kulttuuritoimijoille yhteinen väylä, jota kulkemalla kulttuurin vaikutukset ja asema edelleen vahvistuvat maakunnassa, luoville aloille syntyy lisää menestyvää liiketoimintaa ja kulttuuri kansainvälistyy vauhdilla, selvittää kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Kulttuuristrategiaa valmisteltiin yhteistyössä maakunnan eri sidosryhmien kanssa. Prosessista ovat vastanneet Etelä-Pohjanmaan liitto ja Vapaa pudotus Oy. Strategiaa työstäneessä ydinryhmässä oli mukana eri alojen kulttuurivaikuttajia Etelä-Pohjanmaalta. Kehitystyötä tehtiin jatkuvana vuorovaikutteisena ja oppivana prosessina. Materiaalia on tuotettu ja työstetty strategian ydinryhmässä, visiotyöpajassa ja web-kyselyn avulla.

Strategiassa on kuvattu eteläpohjalaisen kulttuurin kivijalkaa ja toimintaympäristöä, työpajojen ja kyselyn tuloksia, ajassa vaikuttavia megatrendejä sekä maakunnan kulttuurin kehittämisen kulmakivet. Asiakirjassa on määritelty visio vuodelle 2020: ”Meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta”.

Liiton talousarviossa ei korotusta jäsenmaksuosuuksille

Maakuntahallitus päätti ehdottaa maakuntavaltuustolle, että se hyväksyisi Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelman vuosille 2015–2016.

Jäsenkuntien maksuosuuksia ei koroteta, vaan ne pysyvät vuoden 2014 tasossa. Koko suunnittelukauden talous kokonaisuutena rakentuu jäsenkuntien maksuosuuksien osalta nollakasvulle.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2015 talousarvioehdotus on kokonaisuudessaan vuosikatteeltaan 46 521 euroa alijäämäinen. Alijäämä ehdotetaan katettavaksi aikaisempien tilikausien ylijäämistä, minkä jälkeen taseeseen jää ylijäämiä 483 593 euroa.

– Saapuneiden lausuntojen mukaan kunnat ovat tyytyväisiä Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvioon ja erityisesti siihen, että kuntien oma taloudellinen tilanne on riittävällä tavalla huomioitu liiton talousarvion laadinnassa, maakuntajohtaja Asko Peltola kertoo.

Liiton toimintasuunnitelma kuvastaa jäsenkuntien mielestä hyvin niitä aktiivisia kehittämistavoitteita, joita maakunnan liitolla tulee olla. Huolenaiheina tuodaan esiin kuntien vähenevät resurssit kehittämispanostuksiin, joita maakunta juuri nyt tarvitsisi. Toisaalta toivotaan, että liitto edelleen jatkaa vahvassa roolissa maakunnan sisäisen yhteistyön ja eheyden rakentajana.

Maakuntahallitus perää alueellisen päätösvallan säilymistä toisen asteen koulutuksessa

Maakuntahallitus pelkää yhtenäisen ohjausvallan heikentävän alueellista päätösvaltaa toisen asteen koulutuksesta, mitä korostetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle suunnatussa lausunnossa.

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistukseen sisältyvänä keskeisenä piirteenä on valtion ohjausvallan lisääminen. Lausunnossa todetaan, että tietyissä kysymyksissä, kuten valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden linjaamisessa, yhtenäinen ohjausvalta on tarpeen.

Maakuntahallituksen mielestä on kuitenkin syytä huomioida, että opetusta annetaan aina yksilöllisissä olosuhteissa, jotka voivat olla alueellisesti toisistaan poikkeavia eri puolilla maata. Tämän vuoksi on oleellista, että koulutuksen järjestäjillä on riittävästi myös paikallista määräysvaltaa koulutukseen. Kansallisiin tavoitteisiin voidaan päästä eri tavoin eri puolilla maata.

– Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle on leimallista pienyrittäjyys ja se, että maakunnan yrityskenttä on suhteellisen vakaa. Koulutuksen järjestäjien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että heidän on erityisesti huomioitava pk-yritysten tarpeet koulutuksen järjestämisen osalta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila sanoo.

Maakuntahallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että toisen asteen koulutuksen rahoituksessa kaavaillaan siirtymistä pelkästään talousarvioperusteiseen rahoitukseen, mikä voi heikentää toiminnan suunnittelun pitkäjänteisyyttä. Lausunnossa todetaan, että koulutuksen rahoituksen tulee olla ennakoitavissa, jotta koulutusta pystytään tarjoamaan kattavasti ja niin, että siinä otetaan huomioon alueen elinkeinoelämä ja työllisyyspoliittiset tarpeet.

Maakuntahallitus käsitteli uuden ohjelmakauden ensimmäiset EAKR-hankkeet

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan syyskuussa päättyneen hakukierroksen ensimmäiset hakemukset. Maakuntahallitus päätti kohdentaa Etelä-Pohjanmaan rahoituskiintiöstä tukea neljälle hankkeelle yhteensä 862 000 euroa. Hankkeiden kokonaiskustannusarviot ovat yhteensä noin 1,24 miljoonaa euroa.

Tukea päätettiin kohdentaa Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu osana alueellisten osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittämistä -hankkeelle, jonka toteuttajataho on Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Lisäksi tukea kohdennettiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n ja SeAMK:n hallinnoimalle Kasvuyrittäjyyden aktivointi -hankkeelle, Frami Oy:n Julkiset hankinnat innovatiivisen yritystoiminnan edistäjänä -hankkeelle sekä Tampereen yliopiston hallinnoimalle Tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan laajentaminen Etelä-Pohjanmaalla (TIKKA) -hankkeelle.

– Hankkeet osuvat hyvin Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian mukaisiin kehittämisen painopistevalintoihin, joissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää maakuntaan rakennetun tutkimuskapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä sekä vahvistaa alueellista osaamis- ja innovaatiotoimintaa. Myös kasvuyrittäjyyden edistäminen on korkealle priorisoitu kehittämisteema, maakuntajohtaja Asko Peltola selvittää.

Syksyn haussa saatiin valmisteltavaksi yhteensä 19 hakemusta. Loput hankkeet pyritään saamaan maakuntahallituksen käsittelyyn joulu-tammikuussa.

Rakennerahastohankkeiden hallinnointi muuttui joiltain osin ohjelmakaudelle 2014–2020 siirryttäessä. Etelä-Pohjanmaata koskevat hakemukset valmistellaan entiseen tapaan Etelä-Pohjanmaan liitossa, ja maakuntahallitus tekee niille rahoituksen kohdentamispäätöksen. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen varsinainen rahoituspäätös tehdään kuitenkin Pirkanmaan liitossa, jonne on keskitetty kaikkien Länsi-Suomen alueen maakuntien liittojen päätöksenteko.

Kv-hankehakemuksia valmistellaan maakunnan kehittämisrahalla

Maakuntahallituksen kv-hankevalmisteluun kohdentamasta rahoituksesta on toistaiseksi myönnetty tukea kolmelle hankkeelle. Maakuntahallitus päätti huhtikuussa kohdentaa jäljellä olevasta maakunnan kehittämisrahasta 100 000 euroa maakunnan kannalta merkittävien kansainvälisten hankkeiden valmisteluun. Päätöksellä on haluttu kannustaa Etelä-Pohjanmaan toimijoita hyödyntämään erilaisia EU-rahoituslähteitä kansallisen aluekehitys- ja EU:n alueellisten rakennerahastovarojen vähentyessä.

Kaudelle 2014–2020 on asetettu tavoitteeksi kolminkertaistaa kansainvälisten hankkeiden määrä. Tukea on myönnetty tähän mennessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja EPTEK ry:n valmistelussa oleville hankkeille.

– Kysyntä rahoitukselle tuntuu olevan suurta. Haasteena on jatkossa se, mistä kv-hankevalmistelua voidaan rahoittaa sitten, kun maakunnan kehittämisraha on käytetty. Organisaatioiden on varauduttava entistä paremmin omissa budjeteissaan tähän työhön, joka partneritapaamisineen ja muihin valmisteluun liittyvine toimenpiteineen vaatii melko paljon resursseja, Peltola pohtii.

Tällä hetkellä rahoitusta on jäljellä noin 68 000 euroa. Tukea voidaan myöntää enintään 15 000 euroa hankkeille, joilla tähdätään EU-rahoituksen saantiin esimerkiksi Baltic Sea Region, Interreg Europe, Botnia Atlantica tai Horisontti 2020 -ohjelmista tai muusta EU:n erillisohjelmasta.

Myönnettävä tuki voi kattaa enintään puolet rahoituksesta. Hankevalmisteluvaiheessa on jo oltava olemassa hankekonsortio, jossa on partnereita useammasta eri maasta. Tuki maksetaan sen jälkeen, kun hakija on jättänyt valmistellun, teknisesti hyväksyttävän hakemuksen sovittuun EU-rahoitushakuun.