Metsäpeura palautetaan lähivuosina takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen. Samalla tullaan myös vahvistamaan Ähtärin, Karstulan ja Soinin alueella elävää pientä metsäpeuraosakantaa. Kuva: Ähtäri Zoo.

Metsähallitus alkaa suunnitella metsäpeuran palautusistutusta

Metsäpeuraa eli suomenpeuraa aiotaan palauttaa entisille asuinsijoilleen. Metsähallituksessa on aloitettu metsäpeuran uuden palautusistutuksen suunnitteluhanke. Suomen metsäpeurakanta koostuu nyt Kainuun ja Suomenselän esiintymistä. Jälkimmäinen on tulosta 1970-80-lukujen taitteessa tehdystä palautusistutuksesta.

Varsinkin Kainuun osakanta on taantunut viime vuosina voimakkaasti. Suomenselän kanta sai alkunsa 1970-80 lukujen taitteessa Kainuusta siirretyistä peuroista. Voidaan puhua ”palautusistutuksista”, sillä alueella eli vankka metsäpeurakanta aina 1700-luvun lopulle saakka.

Palautusistutuksissa alueelle tarhattiin kaksi hirvasta ja kahdeksan vaadinta. Osa vaatimista oli kantavia. Yksilöt lisääntyivät tarhassa, ja ensimmäiset neljä yksilöä vapautettiin vuonna 1981.

Suomenselän kanta alkoi kasvaa ja levittäytyä. Kasvu jatkui 2000-luvulle asti, jonka jälkeen kanta on pysynyt melko vakaasti reilussa tuhannessa yksilössä. Suomenselän metsäpeurat liikkuvat laajalla alueella. Etelässä metsäpeurojen levinneisyysalue ulottuu Alajärvelle.

Tämä on aluetta, joihin suuret laumat ovat useina talvina kokoontuneet talvehtimaan, joskin keskeisten talvialueiden sijainnissa on tapahtunut huomattavaa vaihtelua.

Pohjoisen suuntaan yksittäisiä laumoja on tavattu Oulujärven länsirannoilla saakka. On vain kymmenistä kilometreistä kiinni, että Kainuun ja Suomenselän populaatioiden uloimmat yksilöt kohtaavat ja alkavat muodostaa yhteisiä laumoja. Vielä näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Merkittävä osa Suomenselän metsäpeuravaatimista vetäytyy keväisin vasomaan Perhon alueen erämaihin, eli samoille seuduille, johon ensimmäiset yksilöt tarhattiin.

Ähtärin eläinpuisto vapautti vuosina 1989-1993 yhteensä 14 metsäpeuraa. Aluksi vapautetut metsäpeurat vaelsivat pitkiäkin matkoja Satakunnan alueelle, mutta sittemmin kanta on vakiintunut liikkumaan Ähtärin, Soinin, Karstulan ja Alajärven rajaamalla alueella.

Alueella on vuosittain tavattu muutamia kymmeniä metsäpeuroja. Niiden ei ole havaittu olevan yhteydessä Suomenselän metsäpeuroihin, vaikka yksilöt ja laumat saattavat vaelluksillaan päätyä hyvinkin lähelle toisiaan Alajärven seudulla.

Metsäpeura on pohjoisen pallonpuoliskon peuran alalaji, jonka levinneisyys rajoittuu Suomeen ja Venäjän Karjalaan. Vielä 1600-luvulla peura esiintyi lähes koko Suomessa ja on aikanaan ollut maamme asuttamisen kannalta merkittävin riistalaji. Viime vuosisadan alussa sukupuuttoon metsästetty peura palasi 1950-luvulla eläimistöömme, ja kanta runsastui lain suojan ja suunnitelmallisen hoidon myötä.

Vuosikymmen sitten kanta etenkin Kainuussa alkoi kuitenkin taas huveta. Tutkimusten mukaan tähän on todennäköisesti eniten vaikuttanut peurojen kasvanut riski joutua suurpetojen saaliiksi lajin elinalueella tapahtuneiden elinympäristömuutosten sekä petokantojen runsastumisen seurauksena.

Suomella on erityisvastuu metsäpeuran säilymisessä. Vuonna 2007 julkaistussa Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriö määrittelee lajin kannanhoidon suuntaviivat.

Kannanhoidon tavoitteena on peurakantamme säilyminen elinkykyisenä ja kestävästi hyödynnettävänä riistaluonnonvarana. Palautusistutuksista hoitosuunnitelmassa todetaan, että niiden toteuttamisen edellytykset tulee selvittää.

Tähän linjaukseen vastaa nyt aluillaan oleva Metsähallituksen hanke.
Palautusistutuksen suunnittelun pohjatyöksi on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa selvitetty elinympäristöltään palautukselle parhaiten kohdealueiksi soveltuvia seutuja sekä arvioitu mahdollisen palautusistutuksen sosiaalisia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä kyseisillä alueilla.

Itse suunnitelma tulee olemaan kattava asiantuntija-analyysi palautusistutuksen toteutusvaihtoehdoista sekä toimenpiteen onnistumisen edellytyksistä.

Suunnitelma valmistuu heinäkuussa 2015, ja sen tekee Metsähallituksen luontopalveluissa FM Sakari Mykrä. Työtä ohjaa riistaluonnonvaran suojelusta ja kestävästä käytöstä vastaavien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä.

Metsäpeurasta voit lukea lisätietoa tänään perjantaina julkaistuilta verkkosivustolta www.suomenpeura.fi.