Lehtimäellä on todettu, että enää ei ole menetettävää, mutta voitettavaa voi olla. Osakuntaliitosta johonkin Kuusiokuntaan on lähdetty valmistelemaan ryhmässä, jossa mukana ovat mm. Kari Sipilä, Marjatta Tammisalo, Kaisa Rasinmäki, Aki Sammalisto, Matti Tammisalo, Janne Joensuu, , Aila Ahopelto ja Timo Ala-Mattinen.

Lehtimäki on hakeutumassa Alajärveltä Kuusiokuntiin

Lehtimäen alueen asukkaat ovat huolestuneet kotiseutunsa alasajosta Alajärven keskittämispäätösten seurauksena. Perjantaina järjestetyssä tiedostustilaisuudessa todettiin esimerkkeinä asiasta Taimelan yhtenäiskoulun hajottaminen, Rantakaislan lopettamispyrkimykset ja kirjaston jättäminen ilman työntekijää.

– Lehtimäkeläisten mielestä nämä toimet ovat osoitus Alajärven päättäjien reuna-alueitaan vieroksuvasta asenteesta ja ne ovat johtamassa Lehtimäen alueen seitsemän kylän nopean tyhjenemiseen.

– Turvataksemme elinmahdollisuudet Lehtimäellä olemme aloittaneet valmistelut alueen liittämisestä osakuntaliitoksena johonkin Kuusiokuntaan. Naapurikunnissa asiaan on suhtauduttu positiivisesti, kertovat asiaa valmistelemassa olleet Janne Joensuu, Matti Tammisalo, Marjatta Tammisalo, Aila Ahopelto, Kaisa Rasinmäki, Timo Ala-Mattinen, Kari Sipilä ja Aki Sammalisto.

– Ennen tätä olemme yrittäneet tuoda huoliamme monin tavoin päättäjien tietoisuuteen, jotta tähän tilanteeseen ei olisi tarvinnut mennä. Olemme tehneet kaikkemme siinä onnistumatta ja nyt meillä ei ole enää mitään hävittävää, totesi Sammalisto.

Asiaa taustoittanut Kari Sipilä kertoi, että Lehtimäellä on reilu 1700 asukasta ja pinta-alaltaan alue käsittää kolmanneksen Alajärven kaupungista. – Olemme olleet jo pitkään huolissamme Alajärven päättäjien suhtautumisesta reuna-alueisiin. Ongelmia on ilmeisesti muillakin, näin voi päätellä kun seuraa Soinissa ja Vimpelissä käytävää keskustelua.

Hankala suhde

Hankkeen puuhaajat kertovat, että Lehtimäen ja Alajärven ongelmat alkoivat jo oikeastaan ennen koko kuntaliitosta. Lehtimäellä suoritettiin kuntaliitosta suunniteltaessa asukaskysely, jossa tiedusteltiin kuntalaisille mieluisinta yhdistymissuuntaa. Vastausten perusteella Ähtäri oli ylivoimainen ykkönen ja Alajärvi listalla vasta kolmas. Liitos kuitenkin tehtiin Alajärven kanssa.

Kuntaliitossopimuksessa Lehtimäelle taattiin mm. terveydenhuollon palvelujen säilyminen samalla tasolla, kuin ne ovat liitoksen solmimisen aikaan. Sopimuksen allekirjoittamisen ja liitoksen syntyminen välisen muutaman kuukauden aikana palvelut Lehtimäellä heikkenivät lääkärien lähdön myötä merkittävästi, eivätkä ne siitä enää ole paremmaksi muuttuneet.

Viimeiseksi ongelmat kulminoituivat vuosi sitten, kun Taimelan koulun ja kirjaston asiat olivat ensimmäistä kertaa tapetilla. Viimeinen niitti saatiin tänä syksynä.

– Taimelan yhtenäiskoulun hajottaminen – maksoi mitä maksoi – osoitti mielestämme Alajärven voimakkaan keskittämispolitiikan. Koululta pystyttiin osoittamaan 200000 euron säästöt, vaikka toiminta olisi jatkunut ennallaan, Sipilä muistuttaa.

– Nyt tehty päätös aiheuttaa sen, että kaupungille tulee liki 400000 euron kotikuntakorvauksien maksaminen naapurikunnille, koska Taimelan yläluokkien oppilaat menevät lähes kaikki naapurikuntien kouluihin.

Timo Ala-Mattinen kertoo tiedon tältä aamulta, että 35 Lehtimäen yläluokkien oppilaista on jo nyt ilmoitettu ensi syksyksi kouluun Soiniin. Ikäluokassa on kaikkiaan 43 oppilasta ja aiemman kyselyn mukaan oppilaista osa on menossa myös Kuortaneelle ja Töysään, joten Alajärvelle menijöitä lienee varsin vähän.

– Yläasteikäisestä oppilaasta kotikuntakorvaus on kustakin liki 10000 euroa, Sipilä muistuttaa ja toteaa, että yksin tätä kautta päätös hajottaa Taimelan yhtenäiskoulu tuli kalliiksi.

– Yritimme informoida asiasta päättäjiä ennakkoon, koska oli selvää, että vanhemmat laittavat lapsensa mieluummin kouluun 20 minuutin matkan päähän, kuin 1,5 tunnin. Meitä ei kuitenkaan kuunneltu.

Taimelan, kirjaston ja Rantakaislan tilanteiden ohella osakuntaliitosta Kuusiokuntien suuntaan puuhaamaan lähteneillä on muitakin perusteita ajatukselleen.

Niistä yksi on Alajärven heikot talousnäkymät ja se, että Järvi-Pohjanmaalla muut yhteistoiminta-alueen kunnat ovat hakemassa muita suuntia Alajärven sijasta.

Kuusiokuntiin Lehtimäen alueella on vankat siteet niin terveydenhuollon kuin työpaikkaliikenteenkin osalta. Lisäksi alueen kuntaliitoksista kuullut kokemukset ovat olleet positiivisia.

Myös terveydenhuollon valintamahdollisuus on tuonut liikehdintää. Tämän vuoden aikana 310 henkilöä Lehtimäeltä ja Soinista on siirtynyt Ähtärin terveyskeskuksen asiakkaiksi ja osa on käyttänyt siirtomahdollisuutta myös Kuortaneelle.

– Näistä syistä olemme käynnistäneet osakuntaliitos -menettelyn. Tavoite on se, että Lehtimäen alue irtaantuisi Alajärvestä ja liittyisi johonkin Kuusiokuntaan.

– Tämä mahdollisuus on kirjattu lakiin. Asia on perusteltava erityisesti alueen yhdyskuntarakenteen ja elinkeinojen toimintamahdollisuuksien kautta. Hyvän pohjan tälle luo valtionvaranministeriön kuntarakenneuudistuksen yhteydessä teettämä tutkimus parin vuoden takaa, jonka mukaan Lehtimäen alue kuuluu työssäkäynti- ja asiointialueena sekä saavutettavuudelta selkeästi Kuusiokuntiin Alajärven sijasta.

Päätöstä käynnistää prosessi ei ole tehty kevein perustein, vaan ennen sitä tehtiin kaikki mahdollinen, jotta päättäjät olisi saatu kuulemaan alueen asukkaita. – Olemme pitäneet ääntä, tehneet kirjallisia esityksiä. Vielä joulukuun alussa kutsuimme kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan yhteiseen palaveriin, joissa toimme huolemme esille ja yritimme saada ymmärrystä.

– Emme halunneet joutua tähän tilanteeseen vaan se on pyritty estämään kaikin keinoin. Koska meitä ei ole haluttu kuulla, ei vaihtoehtoja enää ole. Meillä on selvät suunnitelmat miten edetään. Mitään hävittävää ei enää ole, koska huonommaksi asiat eivät voi mennä, sanovat hankkeen alulle laittajat todeten, että jo sekin, että olisi kuunneltu ja arvostettu, olisi ollut iso askel.

Kuusiokunnat yhteen?

Osakuntaliitosta selvitelleet Lehtimäen alueen asukkaat ovat jo olleet yhteydessä niin virka- kuin luottamusmiesjohtoon Kuusiokunnissa olevien naapureiden kanssa. Joka suunnasta hankkeelle on näytetty alustavasti vihreää valoa ja samalla on virinnyt uudelleen takavuosien ajatus entisten Kuusiokuntien muodostamasta yhdestä kunnasta.

Tässä välillä Kuusiokunnista Alavus ja Kuortane ovat selvitelleet yhteistyötä Seinäjoen suuntaan, mutta se ei ole saanut tuulta purjeisiinsa. Nyt Kuusiokunnat – Soini mukaan lukien – ovat lähdössä yhteiseen sote -kilpailutukseen ja Lehtimäellä toivotaankin, että samalla heräisi kiinnostus kuntien yhteenliittymisestä.

– Aika on nyt tuolle ajatukselle paljon parempi kuin ennen. Toivomme, että tätä vaihtoehtoa aletaan miettiä tosissaan. Kuntarakennelain muutoksen myötä yhdistymisavustuksia halutessa on esitykset tehtävä viimeistään huhtikuussa 2016. Jos liitoskuntia on kolme tai neljä ja muodostettavan kunnan asukasluku nousisi 20000-50000 välille, kuten Kuusiokunnissa kävisi, olisi yhdistymisavustus vähintään 4,5 miljoonaa.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus tammikuussa

Tekivätpä muut Kuusiokunnat mitä tahansa, niin Lehtimäellä asia etenee nyt siten, että aiheesta järjestetään kuntalaisille tiedostus- ja keskustelutilaisuus tammikuussa.

Tämän tilaisuuden aika ja paikka selviää myöhemmin, mutta tavoite on saada liikkeelle kaikki lehtimäkeläiset sankoin joukoin, vauvasta vaariin.

Toisena asiana tullaan toteuttamaan asukaskysely, jossa selvitetään Lehtimäen alueen asukkaiden osaliitoshalukkuus ja eri liitosmahdollisuuksien saama kannatus. Neuvotteluja naapurikuntien kanssa jatketaan.

Hakemus osakuntaliitoksesta pyritään jättämään Alajärven kaupunginhallitukselle maaliskuussa. Kaupunginhallituksen tulee hankkia asiasta lausunnot ja lähettää esitys valtioneuvoston päätettäväksi.

Valtioneuvosto tekee asiasta päätökset joko hyväksyen asian valmisteluun tai hyläten sen. Jos hanke hyväksytään valmisteluun, ministeriö päättää kuntajaon muutoksesta saamiensa tietojen pohjalta. Osakuntaliitos voi toteutua aikaisintaan vuoden kuluttua vuoden vaihteessa.

Mikäli osakuntaliitos toteutuu, se on mittakaavassaan suurin maassamme toteutettu. Tyypillisesti osakuntaliitokset koskevat vain muutamaa taloutta tai kyläkulmia.

Tuula Jokiaho