Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2015

Ensi vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin: yleinen asumistuki uudistuu, lapsilisät pienenevät ja sairaanhoitokorvauksista säästetään.

Ensi vuonna voimaan tulevat muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista. Esimerkiksi yleistä asumistukea saa yli 200 000 kotitaloutta, ja lapsilisää maksetaan noin 550 000 perheelle. Kela-korvausta yksityisestä hammashoidosta sai vuonna 2013 lähes 1,2 miljoonaa henkilöä.

Useimpiin Kelan maksamiin etuuksiin tehdään 0,4 %:n korotus tammikuussa 2015. Opintorahaan indeksikorotus tehdään 1.8.2015 alkaen. Lapsilisiin ei tule indeksikorotusta, vaan lapsilisien määrät pienenevät 8,1 %.

Seuraavassa käydään läpi tiiviisti kaikki Kelan hoitaman sosiaaliturvan keskeiset muutokset vuonna 2015.

Yleinen asumistuki selkeytyy

Uusi laki yleisestä asumistuesta tulee voimaan 1.1.2015. Uudistuksen jälkeen yleinen asumistuki on edelleen 80 % hyväksyttävien, enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat vain asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Siihen eivät enää vaikuta asunnon valmistumis- tai perusparantamisvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä.

Uutta on se, että asumisoikeusasunnoissa voidaan asumismenoiksi hyväksyä 73 % asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen lainojen koroista. Aiemmin lainojen korkoja hyväksyttiin asumismenoiksi ainoastaan omistusasunnoissa.

Vuosittain annetut asunnon sijaintiin perustuvat omavastuutaulukot poistuvat käytöstä. Perusomavastuu määräytyy samalla tavalla koko maassa. Sen määrää laskettaessa otetaan huomioon ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Tutustu laskukaavaan http://www.kela.fi/usein-kysyttya-asumistuen-uudistuksesta

Uuden lain mukaan tuensaajan alaikäisten lasten tulot eivät enää vaikuta yleisen asumistuen määrään. Myöskään omaishoidon tukea ei huomioida tulona yleisessä asumistuessa.

Lisäksi omaisuusrajat poistuvat, eikä omaisuudesta enää lasketa tuloa. Kuitenkin omaisuudesta saatava tuotto vaikuttaa edelleen asumistuen määrään. Tällaista tuottoa on esimerkiksi vuokra- tai korkotulo tai metsäomaisuuden tuotto. Eläkkeensaajan asumistukeen omaisuus vaikuttaa samoin kuin ennenkin.

Yleisen asumistuen tarkistamiseen tulee muutoksia. Tuki tarkistetaan, jos tulot pienenevät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tulojen muutokset huomioidaan sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muuttuvat 15.4.2015, asumistuki tarkistetaan 1.6.2015 alkaen.

Yleisen asumistuen uudistamisen vaikutuksesta tuen arvioidaan suurenevan tai pysyvän ennallaan noin 73 %:lla tuensaajista ja noin 27 %:lla tuen arvioidaan pienentyvän. Enimmäkseen tuen muutokset ovat vähäisiä. Asiakas voi arvioida tuen uuden määrän laskurilla (www.kela.fi/laskurit).

Asumistukeen tulee lisäksi 1.9.2015 voimaan 300 euron suuruinen ansiotulovähennys. Se tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista.

Hammashoidon korvaukset alenevat

Hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksesta saa ensi vuoden alusta alkaen korvausta vain joka toinen vuosi. Korvaus voidaan kuitenkin edelleen maksaa joka vuosi, jos tiheämpi tutkiminen on potilaan terveydentilan vuoksi tarpeellista.

Myös suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus korvataan vain joka toinen kalenterivuosi. Samalla hoidosta maksettavat korvaukset alenevat noin neljänneksellä. Kela korvaa yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista enintään vahvistetun korvaustaksan määrän.

Matkakorvausten omavastuu nousee

Kela korvaa sairauden ja raskauden vuoksi tehdyt matkat terveydenhuoltoon ja Kelan järjestämään kuntoutukseen.

Ensi vuoden alusta Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee nykyisestä 14,25 eurosta 16 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto) nousee 272 euroon.

Taksimatkoihin kaksi omavastuuta

Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja terveydenhuoltoon, jos asiakas ei voi käyttää terveydentilansa vuoksi edullisempaa kulkuneuvoa tai jos julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä. Kun asiakas tilaa taksin alueellisesti keskitetystä tilausnumerosta, hän saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden (16 euroa).

Jos matka tilataan muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta, matka on maksettava ensin kokonaan itse ja haettava jälkikäteen korvausta Kelasta. Omavastuuosuus on tällöin kaksinkertainen eli 32 euroa, eikä se kerrytä matkakustannusten vuotuista matkakattoa.

Lääkekatto on 612,62 euroa vuodessa

Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta.

Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät ensi vuonna 612,62 euroa, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Tämä tarkoittaa, että vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin 0,4 %:n korotus

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee 23,92 eurosta 24,02 euroon arkipäivältä. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta 1.1.2015 alkaen.

Vuonna 2015 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee hieman alle prosentin.

Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,28 % vakuutusmaksuvähennyksenä.

Sairausvakuutusmaksut lähes ennallaan

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,32 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 %. Molemmat maksut säilyvät ennallaan.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,08 % palkoista, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,78 % palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut alenevat 0,06 prosenttiyksikköä vuodesta 2014.

Yrittäjien maksama lisärahoitusosuus pysyy vuoden 2014 tasolla ja on 0,13 %. Tämä maksu koskee yrittäjiä, joilla on YEL-vakuutus.

Työterveyshuollon laskennallisiin enimmäismääriin pieni korotus

Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan.

Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2014 maksettavissa korvauksissa noin 1,5 % vuoteen 2013 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2015 maksettavissa korvauksissa samoin noin1,5 % vuoteen 2014 verrattuna.

Erityishoitorahaa päivähoito- tai koulukokeilun ajalle

Vuodenvaihteen jälkeen erityishoitorahaa voidaan maksaa vanhemmalle, jonka lapsi kokeilee kouluun tai päivähoitoon paluuta mukautetusti.

Kokeilun tulee perustua hoitavan lääkärin arvioon ja edellyttää vanhemman varallaoloa kotona. Tämä koskee tilanteita, joissa lapsi ei voi vaikean sairauden hoidon vuoksi palata suoraan täysipainoisesti päivähoitoon tai kouluun.

Ulkomailla ansaittu työtulo päivärahan perusteeksi

Sairaus- ja vanhempainpäivärahan hakija voi eräissä tilanteissa esittää päivärahan perusteeksi työtulon, joka on ansaittu toisessa EU-jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä.

Edellytyksenä on, että hakija on ennen ulkomailla työskentelyä kuulunut Suomen sairausvakuutukseen ja palaa siihen takaisin ja että hänellä ei ole lainkaan Suomessa ansaittua työtuloa.

Yrittäjän työajan tapaturmakorvaus yhteensovitetaan

Yrittäjän ja maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuslain mukainen vapaaehtoiseen työajan vakuutukseen perustuva päiväraha ja tapaturmaeläke vähennetään vuoden 2015 alusta alkaen sairauspäivärahasta. Lainmuutoksen tavoite on yhdenmukaistaa säännöksiä eri etuuksissa.

Samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden perusteella ei voi enää saada korvausta kahdesta lakisääteisestä järjestelmästä. Ennen 1.1.2015 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin sairauspäivärahoihin sovelletaan edelleen vanhoja säännöksiä.

Opiskelijoille oikeus vähäiseen opiskeluun sairauspäivärahalla

Sairauspäivärahaa saava päätoiminen opiskelija voi toipumisen edetessä opiskella hieman menettämättä sairauspäivärahaansa.

Tämä tarkoittaa, että opiskelu on laajuudeltaan enintään 40 % ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta. Opiskelijan tulee itse arvioida, milloin vähäisen opiskelun raja ylittyy, ja ilmoittaa siitä Kelaan.

Opintotuen ja koulumatkatuen muutoksia

Opintotukilakiin ja koulumatkatukilakiin on tulossa muutoksia, jotka ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävinä.

Jos eduskunta hyväksyy esitykset, opintotuen myöntäminen kokonaan ulkomailla suoritettaviin opintoihin muuttuu 1.8.2015 alkaen. Suomen tai EU- tai Eta-maan kansalainen voi saada opintotuen, vaikka hän ei olisi asunut Suomessa vähintään 2 vuotta opintojen aloittamista edeltävien 5 vuoden aikana, jos hänellä on muita kiinteitä siteitä Suomeen.

Koulumatkatukeen esitetään 1.8.2015 alkaen uutta koulumatkatuen laskuttajaa.

Seutuliikenteen järjestäminen muuttuu useimmilla paikkakunnilla niin, että toimivaltainen viranomainen (kunta, kuntayhtymä tai ELY-keskus) kilpailuttaa alueensa sisäisen liikenteen sekä päättää lipputuotteet ja niiden hinnat.

Nämä eri viranomaiset voivat ottaa käyttöön yhteisen lipunmyyntijärjestelmän, joka on nimeltään Waltti. Koulumatkatukilain muutoksen jälkeen koulumatkatukeen oikeutettu opiskelija saa osto-oikeuden kuukausilipun ostamista varten ja Waltti laskuttaa Kelalta koulumatkatuen.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös muutos, jolla rajoitetaan opintotuen myöntämistä korkeakouluopintoihin. Jos opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon, hän ei voi saada opintotukea toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Jos eduskunta hyväksyy esityksen, rajoitus tulee voimaan 1.8.2016 alkaen. Rajoitus koskee opintoja, joissa opiskelupaikka on otettu vastaan syyslukukaudella 2016 tai sen jälkeen alkavassa koulutuksessa.

Ammatillista peruskoulutusta koskevat lakimuutokset vaikuttavat myös opintotukeen. Osaamispisteet tulevat opintoviikkojen tilalle ammatillisessa koulutuksessa 1.8.2015 alkaen: 1 opintoviikko = 1,5 osaamispistettä.

Lisäksi opintotukeen oikeuttava aika lyhenee muussa kuin tutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa, kun niin sanottu lisävuosi jää pois. Esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus tulee suorittaa yhdessä vuodessa, minkä jälkeen opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle.

Opintorahoja korotetaan 1.8.2015 alkaen 0,4 %:lla.

Muutoksia perhe-etuuksiin

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismääriin tehdään 0,4 %:n korotus. Minimipäiväraha nousee 23,92 eurosta 24,02 euroon päivässä. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta 1.1.2015 alkaen.

Isälle voidaan ensi vuoden alusta alkaen maksaa vanhempainrahaa työ- ja opiskeluajalta, jolloin vanhempainraha maksetaan työskentely- ja opiskelupäiviltä vähimmäismääräisenä. Äidin tai isän pitämän vanhempainrahajakson vähimmäispituus poistuu.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen sekä osittaiseen ja joustavaan hoitorahaan tulee 0,4 %:n korotus. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta 1.1.2015 lukien.

Lapsilisän määrä pienenee vuoden 2015 alusta 8,1 % lasta kohden lapsilisälain muutoksen vuoksi. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus säilyy entisellään. Kela ei lähetä asiakkaille erikseen päätöstä tai maksuilmoitusta muuttuneista lapsilisän määristä.

Lapsilisän määrät vuonna 2015 ovat yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotus on edelleen 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta.

Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 1 prosentilla ensi vuoden alussa. Korotus perustuu elinkustannusindeksin nousuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 155,17 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti.

Työttömyysturvassa yrittäjälle suurimmat muutokset

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,80 e/pv.

Yrittäjän työssäoloehto lähenee palkansaajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on 48 edellisen kuukauden aikana työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä. Jos työssäoloehto täyttyy, työnhakija voi hakea ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta tai Kelasta peruspäivärahaa.

Yrittäjien eläkelain YEL:n, maatalousyrittäjien eläkelain MYEL:n ja työntekijän eläkelain TyEL:n yhteenlasketun työtulon tulee olla vähintään 1 000 e/kk. Vuonna 2015 tämä tarkoittaa palkkakertoimella kerrottuna 1 027 e/kk eli 12 326 e/v. TyEL-vakuutetulta työltä edellytetään, että se on yrittäjänä tehtyä työtä, ei palkkatyötä.

Kotoutumistuki muuttuu työmarkkinatueksi

Kotoutumistukea ei enää makseta, vaan se muuttuu työmarkkinatueksi. Asiakkaalta tämä ei vaadi toimenpiteitä, eikä tuen maksuun tule keskeytyksiä. Lakimuutosta ei vielä ole vahvistettu.

Muutoksia Kelan ja TE-palveluiden työnjakoon ja kuntien rahoitusvastuuseen

Vuodesta 2015 alkaen Kela tutkii työmarkkinoilla olon esteet ja odotusajan alkamisen. Myös palvelun järjestäjä ilmoittaa poissaolot työllistymistä edistävistä palveluista vuodenvaihteen jälkeen suoraan Kelaan.

Ensi vuodesta alkaen kunnat maksavat 50 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä 300–999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä vähintään 1 000 päivää.

Vammaistukia korotetaan 0,4 %

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat vuodenvaihteessa 0,4 %.

Vammaistuen uudet määrät ovat seuraavat: perusvammaistuki 93,28 e/kk, korotettu vammaistuki 217,66 e/kk ja ylin vammaistuki 422,06 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 62,48 e/kk, korotettu hoitotuki 155,53 e/kk ja ylin hoitotuki 328,87 e/kk. Veteraanilisä on 105,51 e/kk.

Kelan eläkkeet nousevat 0,4 %

Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nousevat 0,4 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta.

Täysi takuueläke nousee 3,19 euroa eli 746,57 euroon kuukaudessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2015. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle nousee 2,72 euroa eli 636,63 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke nousee 2,42 euroa eli 564,69 euroon kuukaudessa.

Lesken alkueläke on ensi vuonna 328,34 e/kk. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousee 60,41 euroon kuukaudessa.

Eläkkeensaajan asumistuessa ikäraja poistuu

Eläkkeensaajan asumistuesta poistuu nykyinen ikäraja 65 vuotta. Tuki sidotaan eläkkeen saamiseen: jos olet pienituloinen eläkeläinen ja saat vanhuuseläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä, voit hakea Kelasta eläkkeensaajan asumistukea. Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen samoin kuin ennenkin.

Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat korottuvat kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 0,4 %. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat asumismenojen nousua vastaavasti 3,2 %.

Huomioon otettava vesimaksu ja omakotitalon hoitomenot nousevat kustannusten keskimääräisen nousun mukaan. Vesimaksuun tulee 1,35 euron korotus, ja se on henkilöä kohden 29,42 e/kk. Omakotitalon hoitomenot nousevat kansaneläkeindeksillä ja ovat 41,57 e/kk. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitysmenot pysyvät koko maassa ennallaan.

Eläkkeensaajana töissä

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos hän saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hänen ansiorajansa on 746,57 e/kk vuonna 2015, vaikka hän saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja olisi korkeampi.

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä käy niin, että tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy.

Työttömyyseläkkeellä olevan ansioraja on 713,16 e/kk vuonna 2015. Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat eläkkeen verotukseen sekä mahdolliseen asumistukeen.