Samuli ja Eemeli Kraatari rauhoittuvat mieluiten Tintin Seikkailujen äärelle.

Presidenttipari haastaa suomalaiset: ”Antakaa lapselle lukuaikaa!”

-Kirjat ja lukeminen ovat sivistyksemme ydinaluetta. Monet lapsista ja nuorista lukevat paljon, mutta yhä enemmän on myös heitä, jotka eivät lue koskaan tai vain hyvin harvoin. Siksi haastammekin kaikki suomalaiset antamaan lapselle lukuaikaa ja kannustamaan häntä kirjojen äärelle. Lukeminen kehittää ajattelemaan, kuvittelemaan ja tuntemaan. Ja se on myös hauskaa! Näin toteaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen vaimonsa Jenni Haukio.

Suomessa vietetään Kirjan vuosi-nimistä teemavuotta, jonka suojelijana Niinistö toimii. Kirjan vuosi on koko suomalaisen kirja-alan yhteinen, valtakunnallinen hanke, joka kutsuu tekemään näkyväksi kirjan ja kirjallisuuden merkityksen yhteiskunnallemme.

Viime vuonna lasten-ja nuortenkirjojen myynti kasvoi noin 2 prosenttia, kertovat Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton myyntitilastot.
Tehtiin myös havainto, että laadukkaalla ja mielenkiintoisella tietokirjallisuudella on edelleen runsaasti kysyntää. Vuoden myydyin tietokirja oli, yllätys yllätys, Ari Mennanderin Teemu.

Vuoden myydyin kaunokirja oli Finlandia-voittaja Jussi Valtosen teos He eivät tiedä mitä tekivät, jonka kokonaismyynti oli lähes 74 000 kappaletta. Se on yli 10 000 kappaletta enemmän kuin edellisen vuoden suosituimman kirjan myynti.

Vaikka kirjojen kokonaismyynti laski viime vuonna 8 prosenttia, kirja-ala uskoo, että se kuvastaa ainoastaan talouden yleistä tilaa. He kokevat että lukemisharrastuksen osalta ei Suomessa ole nähty selvää vähenemistä ja parhaillaan käynnissä oleva teemavuosi tulee toivottavasti vaikuttamaan positiivisesti kirjojen lukemisen osalta.

Kirjan vuonna vietetään nyt ensimmäistä kertaa myös Lukurauhan päivää

Suomen Kirjasäätiö julistaa sunnuntaiksi 8. helmikuuta kaikelle kansalle yhteisen lukurauhan. Tarkoitus on rauhoittaa koko päivä lukemiselle.

-Ajatus lukurauhasta, kokonaisen päivän omistamisesta lukemiselle, saa minut miettimään lapsuuteni sunnuntai-iltapäiviä. Näen yhä mielessäni isoisän ja isoäidin istumassa hiljaa lukemassa. Me lapset ja lapsenlapset emme tohtineet häiritä heitä, joten aloimme itsekin lukea. Oma äitini jatkoi tätä perinnettä. Näin muistelee yksi Suomen rakastetuimmista kirjailijoista, Laila Hirvisaari.

-Maalaistyttönä sain kotoa läheisiltäni esimerkin, joka on tehnyt kirjoittamisesta ja lukemisesta elämäntehtäväni. Lukeminen vaatii hiljaisuutta ja keskittymistä, rauhoittumista olemaan kahden kesken kirjan kanssa. Lukiessa kokee hiljaisuuden merkityksen. Se on tärkeää mielen tasapainolle.

Lappajärven kirjastosta löytyy kaksi pientä poikaa suurten sarjakuvakirjojen takaa. Neljä vuotiaan Samuli Kraatarin ja hänen kaksi vuotta vanhemman veljensä Eemelin mielestä Tintin Seikkailut ovat parhaita kirjoja. Myös Bamse-kirjat kuuluvat suosikkeihin. Pojat katsovat tarkasti kuvia ja ulkopuolinen voi nähdä, että mielikuvitus tekee pienen pään sisällä lujasti töitä.

Pojat ovat tulleet äitinsä kanssa Ylipäästä asti kirjastossa käymään. Normaalisti he käyvät kirjastoautossa, joka käy omalla kylällä viikoittain. Kirjastoautotoiminta palkittiinkin viime vuonna Onnimanni-palkinnolla Lastenkirjainstituutin toimesta. Palkintolautakunta korosti kirjastoautojen tärkeyttä erityisesti maaseudun haja-asutusalueilla. Palkinnon perustelujen mukaan lukijan ja kirjan saattaminen yhteen on tärkeintä lukemista edistävää työtä, mitä voidaan tehdä.

Roosa Linnanmäki