Maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala toteaa, että uusi ohjelmakausi tuo peltotukiin niin suuria muutoksia, että asiantuntiaja-avun käyttö on tukihakemuksia tehtäessä yleensä järkevää.

Maatalouden viljelijätukien tukiviidakko entistäkin monimutkaisemmaksi

Tuleva kevät tietää maatalouden viljelijätukia kaipaaville paneutumista ja opiskelua, sillä uusi ohjelmakausi ei ainakaan yksinkertaistanut hakuprosesseja.

Maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala vetoaakin nyt viljelijöihin, että tutustuminen aiheeseen aloitettaisiin mahdollisimman pian ja tukihakemuksia tehtäessä käännyttäisiin asiantuntija-avun puoleen.

– Tukihaku päättyy 30.4. Viimeinen muutospäivä 15.6.2015 ja tuenhakija vastaa hakemuksestaan. Nämä asiat eivät ole entisestä muuttuneet, sanoo Kuoppala.

Lähes kaikki muu onkin sitten muuttunut. Esimerkiksi tilatuesta tulee perustuki ja viherryttämistuki. Aikaisemman tilatuen suuruinen määrärahaa käytetään tulevalla ohjelmakaudella viherryttämistuen, nuorten viljelijöidentuen ja tuotantoon sidottujen tukien rahoittamiseen. Tästä syystä perustukioikeuden arvo alenee.

Perustukea jatketaan vanhoilla tukioikeuksilla, jotka muuttuvat perustueksi. Perustuen arvo on noin sata euroa hehtaarilta. – Tukioikeuksien määrää tarkastellaan 15.6. Tilan ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään. Halvimmat tukioikeudet mitätöidään ensin. Jatkossa tukioikeuksia voi vuokrata ilman peltoa, Kuoppala kertoo.

Viherryttämistuki puolestaan on noin 66 euroa hehtaarilta. – Tuen tarkoituksena on viljelyn monipuolistaminen. Monipuolistaminen ei koske sellaisia tiloja, joilla on viljelyssä nurmea yli 75 prosenttia, luomutiloja tai viljelypinta-ala on alle kymmenen hehtaaria. Tilat, joilla on viljelyssä yli kymmenen hehtaaria peltoa, pitää olla vähintään kaksi kasvia. Pääkasvia saa olla enintään 75 prosenttia peltoalasta. Yhtä kasvia pitää olla vähintään viisi prosenttia. Viherryttämiseen kelpaavista kasveista on tulossa luettelo, Kuoppala selvittää.

Pysyvistä nurmista on viljelijöiden parissa ollut jo paljon puhetta ja tilanne on edelleen auki. – Pysyvien nurmien laskenta aloitetaan vuodesta 2010. Jos lohko on ollut nurmena kaikki vuoteen 2014 ja se on vielä nurmena 2015, lohko on pysyvää nurmea. Pysyviennurmien kasveista on lista vuosille 2010-2014 ja vuodelle 2015, joissa on mainittu mitkä lasketaan nurmeksi.

– Pysyvä nurmi ei vaikuta tukitasoihin, mutta jos nurmilohkolle kylvää joitain muuta, vastaava nurmipinta-ala pitää täyttää muiden lohkojen nurmipinta-alalla. Pysyvällä nurmella on siis ennallistamis- ja säilyttämisvelvollisuus, mikä kannattaa huomioda!

Luonnonhaittakorvausten osalta kaikki nykyisin voimassa olevat sitoumukset päättyvät 30.4. Sitoumusta ei enää tehdä vaan korvaus haetaan vuosittain. Korvauksen hakijalla ei enää ole yläikärajaa, mutta minimi pinta-ala nousee viiteen hehtaariin ja puutarhatiloilla yhteen hehtaarin. Korvauksen määrä 242 euroa hehtaarilta ja eläintilalla 302 euroa hehtaarilta.

– Korvaus maksetaan kaikille korvauskelpoisille lohkoille. Luonnonhoitopeltoa voi olla enintään viisi prosenttia ja kesannon kanssa yhteensä enintään 25 prosenttia korvauskelpoisista peltolohkoista.

Kotieläinkorotusta on mahdollisuus hakea vuosittain, jos eläintiheys on vähintään 0,35 eläinyksikköä hehtaarille. Eläinten laskentakausi on kalenterivuosi. Vuonna 2015 laskentakausi on poikkeuksellisesti 1.5-31.12.

Ympäristökorvaus

Kaikki nykyiset sitoumukset päättyvät myös ympäristötuessa. Uusi ympäristökorvaussitoumus on viisivuotinen ja kestää 30.4.2020 saakka. Korvauksen hakijalla ei enää ole yläikärajaa, mutta minimi pinta-ala nousee viiteen hehtaarin ja puutarhatiloilla yhteen hehtaariin.

– Uudessa ympäristökorvauksessa ei enää jakoa kotieläin- ja kasvinviljelytiloihin. Lisätoimenpiteet ovat lohkokohtaisia kun ne aikaisemmin olivat koko tilaa käsittäviä. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä on kohdentamisalueet. Ympäristökorvauksen edellytyksenä on koulutuspäivä vaatimus. Koulutuspäivän voi suorittaa tekemällä hyväksytysti verkkotentin.

– Korvaus vaatii myös peltomaan laatutestin tekemistä. Osa aikaisemmista erityisympäristötukisopimuksista muuttuu lohkokohtaisiksi toimenpiteiksi ja ne haetaan normaalisti kevään tukihaussa.

Ympäristökorvauksen perustana on ravinteiden tasapainoinen käyttö. Ensimmäisenä on peltomaan laatutesti. Viljavuustutkimus on edelleen mukana, mutta uutena lisänä on viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma.

Viljelykiertosuunnitelma tehdään ensimmäisen vuoden lohkojen perusteella. Suunnitelma on palautettava kuntaan viimeistään 30.4.2016. Viljelysuunnitelma on tehtävä vuosittain 15.5. mennessä.

Tilalla sitoumuskauden aikana käytettävät toimenpiteet on valittava ensimmäisenä sitoumusvuonna. Pakko ei ole valita yhtään lohkokohtaista toimenpidettä, jolloin tilalle maksetaan vain ympäristökorvauksen perusosa. Lohkokohtaisten toimenpiteiden määrälle ei ole asetettu rajoituksia. Toisaalta kaikkia valittuja toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa joka vuosi.

Lohkokohtaisia toimenpiteitä ovat mm. lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättäminen, -ympäristönhoitonurmet ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Kasvipeitteisyydestä maksetaan peitteisyysprosentin mukaan eli 20, 40, 60 tai 80 prosenttia.

Lohkokohtaisia toimenpiteitä ovat myös peltoluonnon monimuotoisuus eli viherlannoitusnurmet, monimuotoisuuspellot, riista- ja maisemakasvit. Puutarhatiloille ovat omat lisätoimenpiteet.

Ensi keväänä kasvulohkot piirretään kartalle, mikäli niitä on peruslohkolla enemmän kuin yksi. – Parhaiten piirtäminen onnistuu Vipu-palvelussa. Oikea rajaus on tärkeää, koska kasvulohkon haettu pinta-ala muodostuu piirroksesta, ei hakemuksella numeroina ilmoitetusta pinta-alatiedosta. Hyvä ja tarkka kasvulohkojen piirtäminen parantaa valvonnan luotettavuutta ja tehokkuutta, Kuoppala muistuttaa.

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta alueella järjestetään viljelijöille kevään koulutukset perinteisesti 8.4. ja 9.4. sekä uutuutena erilliset koulutustilaisuudet eläinten hyvinvointituesta, erityisympäristötuista ja sähköisestä tukihausta.

Maaseututoimi toivoo runsasta osanottoa koulutustilaisuuksiin ja asiantuntijoiden käyttöä tukihakemusten täytössä.

Tuula Jokiaho