Lehtimäki-Seuran Päivi Haapaniemi, Harri Pihlaja ja Jari Mäenpää ja kertovat, että museorakennus on alun perin ollut seurakunnan viljamakasiini.

Lehtimäen kotiseutumuseon ovet auki vielä huomenna

Lehtimäen kotiseutumuseossa kesä alkaa olla loppusuoralla ja tämän suven viimeinen yleisöpäivä on huomenna sunnuntaina kello 12-15. Nyt on siis korkea aika piipahtaa museolla, ellet ole vielä käynyt!

Huomisen jälkeen museolle pääsee vielä syksyn ajan tilauksesta.

Kulunut kesä on ollut museolla vilkas verrattuna moneen aikaisempaan vuoteen. Paikalla on käynyt monenlaista kulkijaa, valtaosin Lehtimäeltä lähtöisin olevia, ihmisiä joiden suku on täältä sekä kesämökkiläisiä.

Kävijöitä on ollut useampi sata ja paitsi sunnuntaisin, moni on huomannut tulla paikalle muulloinkin. Ovet ovat olleet auki tavallista useammin, koska museolla on tehty inventointia.

Leimoja, Työmies -aski ja jopa vanha ajokortti. Lehtimäen kotiseutumuseolta löytyy pala paikallista historiaa.
Leimoja, Työmies -aski ja jopa vanha ajokortti. Lehtimäen kotiseutumuseolta löytyy pala paikallista historiaa.

Kotiseutumuseon rakennuksen omistaa kaupunki ja sen tontin seurakunta. Esineistön omistaa Lehtimäki-seura, joka myös huolehtii kiinteistöjen ja tontin kunnosta.

Lehtimäki-Seuran Harri Pihlaja, Jari Mäenpää ja Päivi Haapaniemi kertovat, että museorakennus on alun perin ollut seurakunnan viljamakasiini. Se on rakennettu nälkävuotena 1857 ja museokäyttöön se saatiin 1981. Tätä ennen makasiini oli pitkään ollut lähinnä romuvarastona.

Lehtimäki-Seura on perustettu jo 1948 ja se olikin kerännyt monenlaista esineistöä jo ennen museon perustamista. Tänä päivänä museossa on yli 700 erilaista esinettä ja uutta saadaan jatkuvasti. Esineistö on saatu kokonaisuudessaan lahjoituksina paikallisilta ihmisiltä.

Ideana museossa on se, että sinne otetaan vain paikallisia esineitä, joilla on jokin Lehtimäkeen liittyvä tarina.

Kaikki museolla oleva tavara on numeroitu ja luetteloitu. Tätä työtä on tehty aikoinaan kesätyöntekijöiden voimin ja nyt esineistö on käyty uudelleen läpi, tarkastettu ja puhdistettu Museoviraston myöntämän inventointirahan turvin.

Toimintaa pyörittää Lehtimäki-Seura talkoin ja lahjoitusvarojen avulla. Sisäänpääsymaksua museolle ei peritä.

Museo kiinnostaa kävijöitä varsin paljon, sillä esimerkiksi Ränkiviikonloppuna siellä kävi 50 vierailijaa ja avoimien ovien päivänä yli 30. Nämä ovat kunnioitettavia kävijämääriä pienelle kotiseutumuseolle!

Enemmän kävijöitä museolla suotaisiin kuitenkin nähtävän, sillä esimerkiksi hyvin harva Lehtimäellä itse asuva museolle kesän aikana eksyy. Oikeastaan oman kylän asukkaat tulevat museolle vain vieraidensa kanssa.

Vanhat villatekstiilit ovat säilyttäneet värinsä käsittämättömän kirkkaina.
Vanhat villatekstiilit ovat säilyttäneet värinsä käsittämättömän kirkkaina.

Museolla vierailijoita ihastuttavat lähes poikkeuksetta hyvin säilyneet vanhat tekstiilit. Pääasiassa villasta kudotut upeat tekstiilit hehkuvatkin edelleen väreissään kuin uusina. Hyvä esimerkki tästä on mm. vuodelta 1904 peräisin oleva suuri villaraanu, joka on edelleen kuin pakasta vedetty!

Etualalla on vuodelta 1700 peräisin oleva lapsen pesupunkka ja takana vastaava punkka vuodelta 1857.
Etualalla on vuodelta 1700 peräisin oleva lapsen pesupunkka ja takana vastaava punkka vuodelta 1857.

Paikallisia käsitöitä museolla onkin paljon, samoin ränkiä ja puutyökaluja. Kauniita ja pysäyttäviä esineitä ovat myös mm. vuodelta 1700 peräisin oleva lapsen pesupunkka ja vanha kivikautinen keihäänkärki. Vanhan kangaspuun äärellä pysähtyy miettimään niitä naisia, jotka ovat noilla puilla kutoneet niin, että penkkikin on jo kuopalle kulunut.

Museolta löytyy myös komea pitokalusto, joka on palvellut lukuisissa Länsikylän Pienviljelijäyhdistyksen alueen häissä ja hautajaisissa.

Pohjanmaan vanhin asutus on ollut Lehtimäen Suokonmäellä. Pysyvästi paikka on ollut asuttuna jo 1500-luvulta asti, joten ei ihme että Lehtimäeltä löytyy paljon historiallisesti arvokasta esineistöä.

– Lisääkin esineistöä otamme museolle mielellään, mikäli esineen tekijä ja historia Lehtimäellä tunnetaan. Maataloustyökoneita enne enää valitettavasti pysty ottamaan, koska riittäviä tiloja niille ei ole, kertovat Lehtimäki-seuran aktiivit.

Tuula Jokiaho