Hallintojohtaja Tero Kankaanpää, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Sillanpää Toteavat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen tuoneen mukanaan paljon hyvää, mutta myös raskaan hallintomallin. Nyt on aika katsoa eteenpäin ja rakentaa uutta Alajärven kaupungin organisaatiota.

Alajärvi rakentaa omaa organisaatiotaan – yhteistyötä toivotaan myös jatkoon

Järvi-Pohjanmaan kunnat irtisanovat tulevana maanantaina yhteistoiminta-alueen sopimukset ja näin ollen yhteistoiminta nykymuotoisena päättyy vuoden 2016 lopussa.

Alajärven kaupungin osalta tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan omaa organisaatiotaan uuteen uskoon ja sitten katsotaan, onko mahdollista myydä jotain palveluja naapurikunnille ja jos on, löytyykö ostajia.

Tuleva vuosi tulee siis olemaan työntäyteinen. Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen, hallintojohtaja Tero Kankaanpää ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Sillanpää suhtautuvat tilanteeseen eteenpäin katsoen. Taakse jäävän toimintamallin ongelmat tunnustetaan ja tunnetaan, mutta paljon hyvääkin siinä oli.

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan historia on pitkä. Länsi-Suomen lääninhallitus teki ensimmäisen yhteistoimintaa koskevan selvityksen koko Järviseudun seutukunnan alueesta jo vuonna 2002. Markku Sillanpää muistelee, että tämän jälkeen Alajärven ja Vimpelin terveystoimet toimivat yhteislautakuntamallilla vuosina 2005–2008.

– Tuolloin tahtotila oli hyvä ja vaikka virheitäkin tehtiin, niistä ei tullut isompaa kitkaa. Saimme myös kustannusten nousun hallintaan.

Vuonna 2007 käynnistettiin koko Järvi-Pohjanmaata koskeva selvitys. Selvityksen lopputuloksena Alajärven kaupunki, Soinin kunta ja Vimpelin kunta muodostivat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 alkaen. Lisäksi Lehtimäki liittyi Alajärveen kuntaliitoksella 1.1.2009 alkaen.

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue on kattanut kaikki kuntapalvelut. Kunnat ovat siirtäneet palvelujen tuottamisen kuntien yhteisiin lautakuntiin, jotka toimivat 4-4-4-mallilla.

Yhteistoiminta-alueen toiminta on natissut pitkin viime vuosia ja Alajärvellä on mm. tehty valtuustoaloite koskien Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimusten irtisanomista tai sopimusten muuttamista niin, että lautakuntien ns. tasajakomalli muutetaan asukaslukupohjaiseksi.

Vimpelissä on esitetty jo vuosi sitten Järvi-Pohjanmaan teknisen lautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan sopimuksien irtisanomista. Soini puolestaan on irtisanonut yhteistoimintasopimuksen päättyväksi perusturvan osalta 31.12.2016.

Oman lisänsä asiaan tuo se, että Vimpelin kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi on käynnistynyt erityinen kuntajakoselvitys.

Alajärvi on omalta osaltaan todennut, ettei se ole kiinnostunut yhteistyöstä, jossa jokin kunta on erkaantunut yhteistyöstä joltain osin. Soinin kunnanvaltuuston päätös päätös irtisanoa nykyinen Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintasopimus perusturvan osalta päättyväksi 31.12.2016 merkitsi merkittävää erkaantumista yhteistyöstä.

Alajärven kaupunginjohtaja sai kuntajohtajien palaverissa 6.10. vahvistuksen Vimpelin suunnittelemista yhteislautakuntien toiminnan irtisanomisista joillakin toimialoilla.

Raskas hallinto, mutta paljon hyvääkin

Tero Kankaanpää kertoo, että Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta on turvannut henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Kuntien asukkaille on kyetty tarjoamaan palveluita yhtenäisillä toimintamalleilla.

Eri palvelujen tuotteistus on tuonut kaikille selkeän tiedon siitä, mitä mikin palvelu ja toiminta maksaa. Kustannustietoisuus on lisääntynyt selvästi.
Heikkoutena nousi esiin raskas hallinnollisuus ja byrokraattisuus. Hallintokunnissa koettiin myös hankalana työskentely kolmen kunnan johdon alaisuudessa.

Yhteisten päätösten ja muutosten aikaansaaminen on osoittautunut vaikeaksi kolmen kunnan mallissa ja tasajakolautakunnissa ei toteudu aina välttämättä Alajärven etu. Lisäksi on koettu, ettei Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kehittämisessä ole löydetty yhteistä näkemystä.

– Yhteistoiminnan kehittämistyöhön olisi tarvittu veturi, toteaa Markku Sillanpää. – Lisäksi Järvi-Pohjanmaan neuvosto ei ole saavuttanut sellaista asemaa joka sille oli määritelty. Tarkoitus oli sopia ja käsitellä yhteiset asiat siellä niin, että ne olisivat joustavasti edenneet aina valtuustoihin saakka.

Alajärven puolesta on vuosien saatossa tuotu esiin, että se olisi ollut halukas kehittämään yhteistoimintamallia. Kuitenkaan yhteistoiminta-alueen kehittämisessä ei ole löydetty kaikkien kolmen kunnan yhteistä riittävää tahtotilaa rakenteiden uudistamiseen toiminnallisten ja taloudellisten uudistusten aikaansaamiseksi.

Yhteistoimintaa myös jatkossa

Riippumatta nyt tehtävistä päätöksistä koskien nykymuotoista yhteistoimintaa, erilaisia yhteistoiminnan muotoja tullaan etsimään ja tarvitsemaan jatkossakin Järvi-Pohjanmaan kuntien ja muiden kuntien välillä.

Vesa Koivunen kertoo, että Alajärvellä aletaan nyt rakentaa omaa organisaatiota, jonka jälkeen nähdään mitä palveluja voidaan tulevaisuudessa esimerkiksi myydä muille ja millä hinnalla. Silloin selviää myös se, onko ostajia.

– Vanhan loppu on uuden alku. Tämän muutoksen jälkeen jo vuonna 2019 tulevat uudet sote -alueet ja kuntien asema muuttuu merkittävästi. Nyt onkin hyvä aika lähteä rakentamaan uutta Alajärven kaupungin organisaatiota ja uutta yhteistyötä.

Kuntalaisten arkeen yhteistoimintasopimuksen purkautumisella ei tule Alajärvellä olemaan vaikutusta. Henkilöstön suhteen tilanne ei aiheuta irtisanomisia ainakaan suoranaisesti, sillä henkilöstö jatkaa niissä kunnissa, joissa kyseinen virka oli ennen yhteistoimintaa-aluetta. Tänä aikana perustetut virat katsotaan tapauskohtaisesti.