Alajärvi Vimpelin Kehitysvammaisten Tuki ry:n hallituksen jäsen, Alajärven kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Kaarina Paalijärvi sekä perusturvalautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Terho Mäkelä ovat huolissaan kehitysvammaisten asumispalveluiden tilanteesta Alajärvellä.

Alajärvellä tunnetaan syvää huolta kehitysvammaisten asumispalveluiden tilanteesta

Alajärvi Vimpelin Kehitysvammaisten Tuki ry:n hallituksen jäsen, Alajärven kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Kaarina Paalijärvi sekä perusturvalautakunnan jäsen ja kaupunginvaltuutettu Terho Mäkelä pukevat sanoiksi lukuisten alajärveläisten huolen siitä, miten kehitysvammaisten asumispalvelut aiotaan kaupungissa ratkaista.

– Kehitysvammaisten asumispalveluyksikön rakentamiseen saatiin tammikuussa myönteinen avustus- ja korkotukilainapäätös. Suunnitelmissa oli rakentaa 8+2 -paikkainen asumispalveluyksikkö, Mäkelä ja Paalijärvi kertaavat menneitä tapahtumia.

– Tämä paikkamäärä oli peräisin tehdystä kartoituksesta, jonka mukaan 11 vanhempiensa kanssa asuvaa kehitysvammaista olisi heti halukkaita muuttamaan sopivaan asuntoon. Kehitysvammaisia Alajärvellä on 69, joten lähimmän viiden vuoden aikana asuntojen tarve tulee yhä lisääntymään.

Laki velvoittaa kunnat huolehtimaan kehitysvammaisten asumisesta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituspäätöksen myötä hanke Alajärvellä lähtikin etenemään, kunnes maaliskuussa se keskeytettiin sillä perusteella, että Soini teki irtaantumispäätöksen Järvi-Pohjanmaan perusturvasta.

– Asia jäi valtuustossa pöydälle, vaikka ARAlta saamiemme tietojen mukaan hanketta olisi voitu jatkaa, Paalijärvi ja Mäkelä kertovat. – Erikoinen piirre asiassa on myös se, että asumispalveluyksikön rakennuspaikaksi oli Alajärvellä kaavailtu Pappilantie 1:n kulmatonttia. Rahoitushakemuksessa osoitteena oli kuitenkin Pappilantie 3, jossa sijaitsee asuttu kiinteistö. Syksyllä Pappilantien 1 tontti myytiin.

Perusturvalautakunnassa tehtiin hiljattain päätös esittää, että kehitysvammaisille saneerattaisiin kuuden asunnon asumispalveluyksikkö Kaupinkartanon tiloihin. – Miksi kaupunki lähtee kunnostamaan tiloja, joita se ei edes omista? Korjauksien loppusummaksi on arvioitu 50000 euroa, minkä emme usko riittävän. Esimerkiksi katto on uusittava, tehtävä kahdeksan uutta oviaukkoa, ehkä sprinklerijärjestelmä ja muuta pienempää.

– Jos tilat kunnostetaan, tulee niitä vain kuudelle kehitysvammaiselle, kun välitön tarve on 11. Mihin laitetaan loput ja mihin seuraavina vuosina asuntoja tarvitsevat, Paalijärvi ja Mäkelä kysyvät? Heidän mielestään edes 11 paikkaisen asumispalveluyksikön rakentaminen ei tarjoa asuntoa kaikille sitä tarvitseville lähivuosina.

– Kaupinkartanon asuntoja ei ole tehty kehitysvammaisia ajatellen niiden mitoituksen ja kehitysvammaisten toimintakyvyn mukaisiksi. Kiinteistö sopisi sen sijaan mainiosti vaikkapa senioritaloksi.

Yleensä uusia rakennushankkeita kaupungissa sanelee raha, mutta Paalijärven ja Mäkelän mukaan tässä ei ole kyse siitä. – Ara antaa rakentamiseen paitsi avustuksen, myös edullisen korkotukilainan, jolla on 41 vuoden maksuaika. Tehtyjen laskelmien mukaan asukkaat itse maksavat talon tuossa ajassa vuokratuloina.

– Kaupungille asumispalveluyksikön hinta on siis plus miinus nolla, ja lisäksi rakennusaika tarjoaa työtä ja vammaiset saavat mahdollisuuden hyvään elämään. Onkin käsittämätöntä ajatella, ettei tätä kannattaisi rakentaa, Paalijärvi sanoo ja Mäkelä harmittelee huomiotaan ikävästä ilmiöstä; vammaisia kyykytetään.

Mitä vammaisten asialla olevat sitten haluavat? – Toivomme, että rakennushankkeen toteuttamiseen varataan rahat ja suunnittelu toteutetaan sellaisen ammattilaisen toimesta, joka ymmärtää kehitysvammaisen ihmisen tarpeet.

– Kaupinkartanon tilat eivät näitä tarpeita mielestämme täytä ja rakentamalla uuden yksikön kaupungin ei tarvitse maksaa, mutta se saa positiivista mainosta.

ARA:n myöntämä rahoituspäätös on voimassa vielä toukokuulle ja sille voi hakea jatkoaikaa. Hakemus on kuitenkin uusittava, koska rakennuspaikka vaihtuu. Uuden rakennuspaikan tulee löytyä keskeisestä paikasta, läheltä palveluita.

Hankkeen osalta ratkaisut tulevat päätökseen vielä tämän vuoden aikana. Kyse on kehitysvammaisten kannalta isosta asiasta ja Mäkelä sekä Paalijärvi muistuttavat, että myös ARA:n erityisrahoituksen jatkosta vuoden 2016 jälkeen ei ole tietoa.

– Joka tapauksessa asuminen on järjestettävä vuoteen 2020 mennessä ja jos erityisrahoitusta ei ensi vuoden jälkeen saa, onko silloin rakentaminen tehtävä kaupungin omalla rahalla? Tarjottu rahoitus tulisikin nyt ottaa vastaan, Mäkelä ja Paalijärvi vetoavat.

Tuula Jokiaho