”Merry Christmas!” Lappajärven englannin kerhon oppilaat pikkujoulutunnelmissa.

Lappajärven koulukerhot hyrräävät vilkkaasti

Laitetaan kerhot hyrräämään, oli Opetushallituksen johtajan Jorma Kauppisen kehotus lamautuneen kerhotoiminnan elvyttämiseksi.

Koulujen kerhotoiminnalla on suomalaisessa koulussa pitkät perinteet, mutta 1990-luvun laman myötä kerhotoiminta hiipui. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kerhojen määrä on jälleen yli kolminkertaistunut maassamme.

Myös Lappajärvellä toiminta on alkanut hyrrätä, kun opettajien lisäksi oppilaiden vanhemmat ovat yhä enemmän ottaneet vastuuta kerhonohjaajina.

Monipuolisen vapaa-ajan toiminnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi koulupäivää tukee oppilaan kasvua ja ehkäisee syrjäytymistä. Samalla se edistää myönteisen minäkuvan kehitystä onnistumisen ja osallisuuden kokemusten kautta.

Kokki- ja sähköpostikerhoon jonoa

Lappajärven kouluissa on syyslukukauden aikana toiminut kymmenisen kerhoa. Niihin on voinut osallistua yli koulurajojen ikärajat huomioiden.

Niinpä esimerkiksi Rantakankaan koululla Katariina Väkeväisen vetämään liikuntakerhoon ovat itäkyläläisten lisäksi voineet halutessaan osallistua sekä länsirantalaiset että ”kirkolla” asuvat. Vastaavasti Jouni Jokitalon liikuntakerhoon yhteiskoululle ovat olleet tervetulleita kaikki kunnan 1.-2. luokkalaiset.

Opettaja Tarja Jaakkola on pitänyt luokille 4-6 ruotsin kerhoa ja Arja Andersson englannin sähköpostikerhoa, jonka osallistujamäärä täyttyi jo heti syyskuussa. Samoin kävi Anderssonin ja Piia Ala-ahon vetämille kokkikerhojen ryhmille marraskuussa.

Hyviä esimerkkejä lasten vanhemmista kerhonohjaajina ovat Jouni Jokitalo ja Piia Ala-aho. Ala-aho pahoittelee, että kaikki kokkikerhoon halukkaat eivät mahtuneet kahteen 16 oppilaan ryhmään, mutta hän suunnittelee jo uutta tulevalle vuodelle.

– On mukava pitää kerhoa innokkaille oppilaille, Ala-aho kehaisee.

Leikkien ja laulaen kieliopintoihin

Englannin kerho eka- ja tokaluokkalaisille syntyi erään vanhemman aloitteesta. Kerhon tavoitteena oli luoda myönteinen asenne kieliopintoihin sekä rohkaista lapsia puhumaan englantia. Kerhossa lapset saivat leikkien, pelaten ja laulaen pehmeän laskun vieraaseen kieleen.

Yhtenä metodinaan ohjaaja käytti TPR-harjoituksia (Total Physical Response), jossa omalla keholla reagoiminen auttaa opittavan asian muistamista. Näin omaksuttiin esimerkiksi käskyjä ”Stand up” (nouse ylös) ja ”Sit down” (istu alas). Sanastokertauksessa kilpailivat joukkueina mm. Sweden ja India sivuten samalla kansainvälisyyskasvatuksen teemoja.

Jokainen oppilas sai marraskuussa oman englanninkielisen nimensä, jota moni oli odottanut ensimmäisestä kerhopäivästä alkaen. Mikä kerhossa oli kaikista hauskinta?

– Kaikki, vastaa jokaiseen kerhopäivään osallistunut tokaluokkalainen Jennifer.

– Pikkujoulu, sanoo ekaluokkalainen Annabelle Länsirannalta.

– Myös tietokilpailu oli hauskaa, ekaluokkalainen Melanie muistuttaa.

Entä mitä uutta suosittelisitte, jos kerho keväällä jatkuu?

– Voisi olla kotiläksyjä, ehdottaa tokaluokkalainen Owen.

– Ei missään tapauksessa läksyjä, vaan pelejä lisää, parkaisee puolestaan tokaluokkalainen Johnny. Jäämme odottamaan, mitä keväällä tapahtuu, jos kerhon kiltti karhu herää talviunestaan.

T. Tyynelä