Teemu Nieminen kertoo jännittäneensä joulun aikaa suurimman osan elämästään. Lapsuuden jouluina hän sanoo muistavansa, kuinka aikuisista tuli tyhmiä heidän nauttiessaan alkoholia. Kun isä joi yksin, häntä ei saanut häiritä, mutta porukassa juodessaan hänestä kuoriutui pelle, jota sai hävetä. Joulupöydässä niitä pellejä oli valitettavasti useampi.
Teemu rukoili, että aikuiset olisivat edes joulun juomatta, mutta ei uskaltanut sanoa sitä ääneen. Hän koki, ettei häntä rakasteta niin paljon, että hänen toiveitaan kuunneltaisiin. Perheen muut lapset saivat paljon joululahjoja ja Teemu vertaili omia lahjojaan muiden lahjoihin. Hän koki kateuden tunteestaan suurta häpeää ja sydämessä raastoi itseinho.
-Isäni kohteli minua epäoikeudenmukaisesti ja rankaisin itseäni siitä. En tajunnut, että lapsen on täysin luonnollista odottaa tasavertaista kohtelua aikuisilta. Sitä kautta lapsi peilaa onko rakastettu vai ei. Isoäitini kuitenkin opetti, että Jumala heittää kuumalla kivellä jos kadehtii muita. Isot pojat eivät saa itkeäkään. Ajattelin että minut hylätään, ajetaan pois pakkaseen tai tapetaan jos paljastuu, että minulla on sellaisia tunteita, Teemu kertoo.
Omien tunteiden sisällä pitäminen ja itkun tukahduttaminen saivat pienen pojan hämmentymään. Koska hän ei voinut kertoa kenellekään tunteistaan, hän päätti kylmettää itsensä, jottei tuntisi mitään. Hän odotti kuuman kiven jysähtävän niskaan jonain päivänä. Jossain vaiheessa Teemu kertoo ajatelleensa, että hänen velvollisuutensa on tappaa itse itsensä, kun ei Jumalakaan sitä pysty tekemään.
Parikymppisenä Teemu kärsi edelleen luottamuspulasta ja oman arvon tunteen puuttumisesta. Hän oli lapsena päättänyt, että ei ala juomaan kuten isänsä, mutta kuinka ollakaan, jouluaattona suunnattiin yhdessä isän ja serkun kanssa kapakkaan.
-Minua nolotti olla kaljalla jouluna, koska tajusin olevani alkoholisti kuten isänikin. Olin rikkonut periaatteeni. Häpeästä huolimatta jatkoin silti juomista, eihän alkoholisti muutakaan osaa. Ajattelin, että tässä sitä tissutellaan hautaan asti. Muutaman kaljan jälkeen matka jatkui joulunviettoon tädille, jossa juominen jatkui. En kyennyt jättämään kaljaa yhteen tai kahteen, vaan sitä oli aina saatava lisää.
-Olohuoneessa katseeni osui lehteen, jonka kannessa lukee isolla ”hän sulki korkin miljoonilta.” Se oli tajunnan sekoittava otsikko. Onko totta, että alkoholistit pystyvätkin lopettamaan juomisen eli apua on saatavilla? Artikkeli kertoi ensimmäisestä vertaistuen avulla raitistuneesta alkoholistista, joka oli saanut lääkäriltä idean, että auttamalla toisia alkoholisteja hän voisi itse pysyä raittiina.
-Tarina jysähti suoraan ongelmieni ytimeen ja tajusin, että tuossa olisi mahdollisuuteni. Tuossa on varma keino pysyä raittiina – jos vain itse haluaa. Minä en halunnut vielä silloin tarpeeksi kovasti. Vähennys- ja lopetusyrityksistä huolimatta juominen karkasi usein käsistä muutamien kuukausien hallintajaksojen jälkeen, Teemu kertoo.
Hän ajautui käyttämään huumeita ja niiden lisäksi kuvioihin tuli lääkärin masennukseen määräämät lääkkeet. Teemun alkoholismi kehittyi monipäihderiippuvuudeksi. Muutamat jouluaatot menivät kannabishöyryissä, eikä miehellä ole niistä muistikuvia.
Tapahtumista on nyt Teemun puhuessa kulunut yli kymmenen vuotta. Vertaistuen avulla hän pääsi eroon päihteistä. Edessä on kolmastoista raitis joulu. Ensimmäinen raitis joulu oli Teemun mukaan hiukan ahdistava, mutta sen jälkeen juhlapyhät ovat olleet mukavaa yhdessäoloa läheisten kanssa.
Teemu tietää nyt, että alkoholismi on periytyvä sairaus, jolle hän ei olisi omassa voimassaan saanut tehtyä mitään.
-Vaikka en uskonnollinen olekaan, olen löytänyt oman käsitykseni rakastavasta, yliluonnollisesta voimasta. Jumalalle kelpaan tänään juuri sellaisena kuin olen kaikkine virheineni. Toisten raitistuneiden alkoholistien tarinoista ja tuesta saan voimaa elää päivä kerrallaan onnellista ja tyytyväistä elämää ilman päihteitä.
Teemu työskentelee Minnesota-filosofian mukaista hoitoa tarjoavalla Fenix-klinikalla päihdeterapeuttina. Hoidon tavoitteena on juomisen tarpeen poistuminen, täysraittius, mielenrauha ja uusi elämä. Teemu muistuttaa, että alkoholismista ei voi koskaan parantua, mutta koko perhe voi toipua siitä. Hän toivoo, että tänäkin vuonna lapsille annettaisiin raitis joulu.
-Se on usein joululahjojakin parempi. Apua saa ja sitä kannattaa hakea, toteaa Teemu.
Roosa Linnanmäki
