Harri Helajärvi ja Marco Bardus Liikuntalääketieteen päivillä.

Tulevaisuuden terveys liikunnan varassa? – yksilön ja yhteiskunnan vastuut?

XXIII Liikuntalääketieteen päivät
4.-5.11.2015, Biomedicum Helsinki

Seurasaareen menevällä reitillä oli keveitä tossuja enemmän kuin koskaan ennen lämpimänä marraskuun iltana. Mikä kaunis näky ja liikunnan ilo! Siitä tuli lentoa omaankin menoon. Ja ajatuksiin: lenkiltä palatessani itse presidentti Kyösti Kalliokin patsaassaan näytti muhkeilla viiksillään tukevan miesten terveyttä kannustamalla liikkumaan – Move-ember!

Liikuntalääketieteen päivillä esitettiin sitten koko kansalle voimakas vetoomus, jopa hätähuuto, muuttaa terveyttä edistävän liikunnan teoria: 1) käytäntöön 2) yhdessä 3) yksilöllisesti ja 4) vuonna 2016 päivitettävin keinoin.

Terveysliikunta käytäntöön

Päivien voimakkaimman vetoomuksen terveyttä edistävän liikunnan käyttöön ottamisesta esitti perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Hänellä oli asiasta omakohtainen kokemus.

Lääkärin madonluvut 127 kiloiselle eivät auttaneet. Lahdesta ei löytynyt 64 C koon pukua. Silloin kolahti! Nyt puvun koko on 58. Terveysliikunnan sisäistänyt mies on toiminut Suomen kuntoliikuntaliiton puheenjohtajana.

Tällä hetkellä hänen vastuullaan on hallituksen kolme kärkihanketta, joista yksi on terveyden edistäminen.

Paneelikeskustelussa professori Teppo Järvinen kiitteli hallitusohjelmaan kirjattua ”yksi tunti liikuntaa lasten koulupäivään” yhtenä parhaimmista asioista pitkään aikaan. Rehulan tavoite on yksi tunti liikuntaa päivään kaikille. Tai: jospa 50 prosenttia suomalaisista liikkuisi terveyden kannalta riittävästi.

Professori Teppo Järvinen kiitteli hallitusohjelmaan kirjattua ”yksi tunti liikuntaa lasten koulupäivään” -ajatusta.
Professori Teppo Järvinen kiitteli hallitusohjelmaan kirjattua ”yksi tunti liikuntaa lasten koulupäivään” -ajatusta.

Rehulan mukaan olemme tilanteessa, jossa tulevaisuutta ei tarvitse ennustaa, jos emme kykene tekemään elämäntapamuutoksia. Ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu korvien välissä ja sitten arjessa.

Rehula toivoi, että tulevassa SOTE:ssa olisi paljon niitä naisia ja miehiä, jotka määräisivät liikkumisreseptejä ja, että tulisi hetki, jolloin ymmärretään, että liikunta on tärkeämpi kuin purkillinen pillereitä. -Nyt on momentum, jos tiedätte konkreettisia keinoja, ottakaa yhteyttä, Rehula vetosi.

Liikkumisreseptiä maailmalla ja meillä esitteli dosentti Katriina Kukkonen-Harjula. Ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman ja terveysliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttu kertoivat kuinka tämä resepti toimii käytännössä Lounais-Suomessa.

Terveysliikunnan käytäntöön jalkauttamista palvelee myös tämänvuotisen liikuntalääketieteellinen tutkimus 2015-kilpailun voittajan Kirsti Uusi-Rasin tutkimusryhmän tulos: ohjattu liikuntaharjoittelu vähentää iäkkäiden naisten kaatumisen aiheuttamia vammoja noin puolella.

Yhdessä

UKK-insituutin palvelu- ja kehityspäällikkö Anne-Mari Jussila haastoi kuulijat, monen alan ammattilaiset, työhön: ”Tee sinä jotain mitä osaat ja voit!” Mutta ei yksin vaan yhteistyössä.

Harri Helajärvi, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Paavo Nurmi -keskuksesta, osui asian ytimeen. – Meillä ei ole varaa uhrata ainuttakaan resurssia eri suuntiin vetoon tai oman ideologian ajamiseen. Päämäärähän meillä kaikilla on kuitenkin sama: saada liikunnan positiiviset vaikutukset valjastettua hyötykäyttöön.

– Tutkijalla, kliinikolla, yhteiskunnalla ja kansalaisella on yhteinen tavoite. Meillä on sama maali. Olemme samassa joukkueessa. Me tarvitsemme uusia osaajia ja uudenlaista yhteistyötä. Mielessäni alkoi soida professori, musiikkipedagogi Martti Helan sävelet Simo Korpelan runoon: ”Yhdess´ ollen ennenkin Voitot suuret saatihin.

Jo tehdystä hyvästä työstä huolimatta terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten konkreettinen yhteistyö on vasta alkutekijöissä. Tätä painotti niin kommenttipuheenvuorossa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kuin myös ruokapöytäkeskustelussa Harri Kokko Esport ratiofarm Arena -testiasemalta. Omasta kokemuksestani tiedän, että vapaa-aikatoimi odottaa yhteydenottoa.

Yksilöllisesti

Dosentti Mikko Tulppo Oulun yliopistosta hätkähdytti kuulijoita tutkimustuloksillaan. Päinvastoin kuin yleensä, pienelle osalle (13%) kestävyystyyppinen harjoittelu aiheutti pysyvää verenpainetason nousua. Tämän ryhmän kohdalla voimaharjoittelu taas hieman laski verenpainetasoa.

Harri Kokko.
Harri Kokko.

Kestävyysharjoittelusta huolimatta joillakin maksimaalinen hapenottokyky huononi. Ylirasitustila ei näyttänyt selittävän kaikkea.

Tässä kohden Ikiliikkujan lukijoille tulee mieleen vanha kysymys harjoittelun ”tarttuvuudesta”. Toiselle sopii/tuo tuloksia toisenlainen harjoittelu kuin toiselle. Lihastyyppimme ja perintötekijämme ovat erilaisia.
Tulpon mukaan liikunnan yksilöllisten vasteiden tutkimukseen on tulevaisuudessa satsattava.

Sama koskee periaatteessa kaikkea hoitoa.

Tulppo kertoi, että jopa yhden harjoituskerran perusteella voidaan mahdollisesti ennustaa harjoittelumuodon tulevaa vastetta. Kannattaa siis mitata ja kuunnella omaa elimistöä.

Tulossa 2016

Katriina Kukkonen-Harjula kertoi, että 15.1.2016 ilmestyy päivitetty käypä hoito -suositus liikunnasta. Lisäksi vuoden 2016 aikana liikkumisresepti on tulossa KANTA (kansallinen terveysarkisto) -muotoiseksi. Koska Suomessa on lukuisa määrä erilaisia potilastietojärjestelmiä, niin hän kehotti ottamaan aktiivisesti yhteyttä näiden järjestelmien ylläpitäjiin.

Eikö tässä yhteydessä voisi valtiovallan taholta käyttää tietojärjestelmien toimittajia kohtaan pakkokeinoja, joita professori Olli J. Heinosen mukaan näyttää myös tarvittavan, jotta terveyttä edistävä liikunta saataisiin kaikkien hyväksi yleiseen käytäntöön?

– Mikä on se liikunnan tavoite, joka kantaa?, kyseli YLE-urheilun toimittaja Jouko Vuolle panelisteilta päätöskeskustelussa.

– Hyvä elämä, hyvä olo, ilo, onnellisuus, nautinto, positiiviset kokemukset…

Ahti Honkola