Nykyinen Järviseudun ammatti-instituutin Kurejoen toimipiste on kouluttanut maatalousalan osaajia vuodesta 1926 lähtien.
Ajatus oppilaitoksesta, jonka alkuperäinen nimi oli Etelä-Pohjanmaan Järvialueen maamieskoulu, syntyi kuitenkin jo 1922, kun Matti Luoma-aho esitti koulun perustamista. Perustava kokous pidettiin vuonna 1925 noin sadan paikalle kokoontuneen osallistujan voimin. Paikalle saapui isäntiä Alajärveltä, Lehtimäeltä, Soinista ja Lappajärveltä. Perustamisasiakirjaan heistä nimensä kirjoitti 27 miestä.
Koulun historiaan ovat paneutuneet juhlatoimikunnassa toimistosihteeri Taina Ylönen, koulutusalajohtaja Henna Latvala, eläkkeellä olevat pitkäaikaiset työnmtekijät Taito Saarinen ja Anna-Liisa Honkaniemi sekä puutarhapuolen opettaja Anita Ojajärvi. Monet mielenkiintoiset muistot ja yksityiskohdat ovat nousseet pintaan vanhojen arkistojen kätköistä.
Koulun ensimmäiseksi johtajaksi valittiin maisteri, agronomi Aukusti Saurio. Muun henkilöstön muodostivat opettaja, agronomi Voitto Franssila, veiston opettaja Matti Nelimarkka, laulunopettaja, urkuri K.L. Somervalli, emännöitsijä ja puutarhanhoitaja Katri Saurio sekä ensimmäinen renki Nestori Peltonen.
Koulutus käynnistyi tammikuussa 1926. Alussa toiminta oli varsin pienimuotoista, sillä vuonna 1930 koululla oli 17 hehtaaria peltoa, 25 hehtaaria metsää, vähän laidunta, kaksi hevosta, yhdeksän lehmää, kaksi lammasta, Yorkshire-emakko ja 50 kanaa.
Ensimmäinen vuosikurssi koululta valmistui jouluksi 1926, käsittäen 25 opiskelijaa. Opiskelun arvostus ei alkuvuosina ollut kovinkaan suurta, sillä lausahdus ”se on maamieskoulun käynyt” todettiin usein isännästä, jonka tila ei menestynyt taloudellisesti. Syyksi katsottiin se, että koulussa oli opittu salaojittamista ja väkilannoitteiden käyttöä, jotka vaativat suuria investointeja.
Vuosikymmenten varrella koulu on elänyt suurissa muutoksissa. Vuoteen 1971 saakka se oli kannatusyhdistyksen ylläpitämä. Vuonna 1971 se myytiin valtiolle, jonka omistuksessa oppilaitos oli vuoteen 1997 saakka, josta eteenpäin se siirtyi Alajärven kaupungin omistukseen vuoteen 2003 saakka.
Järviseudun koulutuskuntayhtymän omistuksessa oppilaitos on ollut vuodesta 2003. Oppilaitoksella on nyt käytössään sen historian viides nimi.
Pienen oppilaitoksen on aina ollut satsattava erikoistumiseen. Jo 30 -luvulla suunniteltiin turkistarhauskursseja, myöhemmin on kokeiltu ekoviljelyä, viljan tuoresäilöntää, sinapinsiemenen viljelyä, ympäristötaiteen opetusta ja jopa strutsitarhausta! Lukuisia palkintoja on saatu mm. Suomen parhaalle jalostussikalalle ja myös lypsykarjasta on saatu palkintoja.
90 vuoden aikana muutos onkin ollut pysyvää. Siinä missä maamieskoulun käyneitä aikanaan haukuttiin turnupsiupseereiksi, koska he 30 -luvun katovuosina täydensivät karjan ruokintaa turnupseilla, on oppilaitoksessa nykyisin mahdollisuus suorittaa EU -tukikelpoisen euroviljelijätutkinnon lisäksi myös ammatillinen koulutus 14 eri koulutusohjelmassa.
Juhlat maanantaina 15.2.
90 -vuotiasta oppilaitosta juhlitaan maanantaina 15.2.
Entisten oppilaiden ja työntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien sekä alueen viljelijöiden lisäksi juhlaan ovat tervetulleita kaikki, joita asia kiinnostaa.
Juhla alkaa maanantaina 15.2. kello 12.30 kahvittelulla päärakennuksessa ja tervehdysten vastaanotolla. Mahdolliset muistamiset ohjataan stipendirahaston tilille. Kahvittelu päättyy kello 13.30.
Päärakennuksen A-luokassa olevaan historialliseen näyttelyyn voi tutustua kello 12.30 alkaen aina juhlan alkamiseen saakka. Näyttelyssä on esillä oppilaitoksen historiaa kuvin, lehtileikkein, kirjoin ja esinein sekä luonnonvara-alan opetus tänä päivänä.
Varsinainen juhla alkaa kello 14 liikuntasalissa tien toisella puolella. Juhlapuhujana on MKT:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Tuula Jokiah0
