Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Tavoitteena on rakentaa koko vuodeksi ohjelmaa eri toimijoiden kanssa, saada mukaan kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät niin pienillä kuin suurillakin teoilla.
Etelä-Pohjanmaan liiton kehittämissuunnittelija, Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola esitteli Järviseudun alueen toimijoille Suomi 100-infotilaisuudessa juhlavuotta, sen ohjelmaa, ohjelmahakua ja -rahoitusta Alajärvellä.
Juhlavuoden teemana on Yhdessä. Juhlavuoden avaus tapahtuu 31.12.2016 ja se jatkuu itsenäisyyspäivään 2017 saakka. Juhlavuodella on kolme painopistealuetta, Suomen 100-vuotishistoria, Suomikuva nyt ja Suomi tulevaisuudessa. -Toimenpiteinä juhlavuosi tarkoittaa monenlaisia asioita, se ei ole pelkästään juhlia ja juhlallisuuksia, vaan myös pieniä asioita ja monia yhteisiä hetkiä vuoden aikana, Ahola kertoo.
Juhlavuodelle on nimitetty Suomi 100-hanke, joka vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Mukana on alueverkosto, johon kuuluu 19 maakuntaa ja 6 suurinta kaupunkia. Alueverkostojen aluekoordinaattorit toimivat yhdyshenkilönä, tietopankkina, toimijoiden yhdyssiteenä muuhun organisaatioon sekä jakavat valtionavustukset.
Alueverkosto on perustettu, että ohjelmaa olisi koko Suomessa. Sen tehtävänä on mahdollistaa valtakunnallisten hankkeiden toteutuminen alueella ja näkyminen koko Suomessa.
Toimijoiden täytyy hakea mukaan, jos haluaa toimenpiteensä liitetyksi Suomi 100-ohjelmaan. Haku tapahtuu verkossa suomifinland100.fi -sivulla. Ohjelmahaku on auki lokakuun loppuun 2017 saakka. Päätös ohjelmaan liittämisestä tehdään organisaation sihteeristössä Helsingissä.
Useista edellytyksistä tärkein on itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvä erityisyys ja sen on löydyttävä tapahtuman sisällöstä. Teema Yhdessä täytyy toteutua, sekä yksi kolmesta juhlavuoden painopisteestä. Toiminnan keskeinen sisältö ei saa olla tuotteen tai palvelun myyntiä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta pääsylippujen myynti on hyväksyttyä. Ohjelmaan hyväksyntä kestää 2-4 viikkoa.
Alueellinen rahoitushaku tehdään hakulomakkeella, joka tulee Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivustolle. Kun toteuttaja on saanut päätöksen ohjelmaan pääsystä, toimitetaan päätös ja rahoituksen hakulomake liittoon tuen hakemiseksi. Lisäksi tulee selvittää talousarvio ja tarkennettu hankesuunnitelma.
Kun Etelä-Pohjanmaan liitto saa tiedon käytettävissään olevasta valtioavustuksen määrästä, se avaa rahoitushaun. Hausta tiedotetaan helmikuun aikana tarkemmin. Ohjeet julkaistaan liiton verkkosivuilla. Hakuajoiksi on kaavailtu vuonna 2016 maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu sekä alkuvuosi 2017.
Hankkeessa tarvitaan omarahoitusosuus, eikä 100 prosenttista rahoitusta liitosta myönnetä. Hakijat joutuvat raportoimaan, miten raha on käytetty ja kuinka hanke on toteutettu. Hankkeita voi toteuttaa myös ilman rahaa, jolloin ne toteutuvat vapaaehtoisen työn kautta.
– Voi ihan hyvin miettiä myös sellaisia hankkeita, joihin ei tarvita rahoituksia, ne on aivan yhtä arvokkaita ja tärkeitä kuin isot hankkeet, jossa käytetään enemmän rahaa, Ahola sanoo. Hänen mukaansa ohjelmaan kannattaa kuitenkin hakea, vaikkei rahoitusta tarvitsisikaan.
Rahoitusta voi hakea myös muualta. Lisäksi Aisaparilla tulee olemaan suunnattu haku juhlavuoteen liittyen. Toimijoiden on hyvä olla yhteydessä liittoon ennen ohjelmaan hakua, että voidaan varmistaa ohjelmien ja hankkeiden hyväksyminen mahdollisimman hyvin.
Tammikuussa ohjelmaan oli tehty 739 hanke-ehdotusta ja 426 ehdotusta on hyväksytty. Lisätietoja saa suomifinland100.fi -sivustolta. Etelä-Pohjanmaan liitto tiedottaa juhlavuoteen liittyvistä asioista verkkosivuillaan epliitto.fi/suomi100 ja sillä on myös Facebook-sivu Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla.
Jaana Koivukoski
