Aila Järvelä miehensä Aimo Järvelän kanssa. Aila työstää parhaillaan Väinö Tuomaalan elämästä kertovaa näytelmää.

Väinö Tuomaalan juhlavuosi on virallisesti avattu Evijärvellä

Väinö Tuomaala 100 vuotta – juhlavuosi avattiin Evijärven Koulukeskuksessa juhlaseminaarissa.

Runsaasti kansanperinteeseen liittyviä näyttelyitä, tilaisuuksia, tarina-iltoja sisältävä vuosi on järjestetty Evijärven kunnan ja Väinö Tuomaalan museosäätiön yhteisponnistuksena. Ohjelmaan sisältyy kesällä nähtävä näytelmä Väinö Tuomaalan elämästä.

Väinö Tuomaalan juhlavuosi avausseminaarissa puhuivat tohtorikoulutettava Matti Mäkelä, kehittämissuunnittelija Tuija Ahola ja Mauno Puotinen, Väinö Tuomaalan museosäätiön puheenjohtaja.
Väinö Tuomaalan juhlavuosi avausseminaarissa puhuivat tohtorikoulutettava Matti Mäkelä, kehittämissuunnittelija Tuija Ahola ja Mauno Puotinen, Väinö Tuomaalan museosäätiön puheenjohtaja.

Keskiviikon juhlaseminaarin teemana oli perinnetyö ja perinnerakentaminen. Samalla tarjoutui maakunnan pitäjäseuroille tilaisuus tavata toisiaan kahvittelun ja mielenkiintoisien puheiden kuuntelun lomassa.

Tilaisuuden avasi Väinö Tuomaalan museosäätiön puheenjohtaja Mauno Puotinen. Hän kertoi tervetulosanoissaan, että juhlavuoden järjestelyjä on tehty pitkän aikaa, peräti kahden vuoden ajan. Hän mainitsi puheessaan esimerkiksi Päivi Lappisen, Päivi Kultalahden ja näytelmän kirjoittajan, Aila Järvelän ponnistelut.

Seminaarin vieraat saivat arvuuttelutehtävän. Arvaa ellet tiedä?
Seminaarin vieraat saivat arvuuttelutehtävän. Arvaa ellet tiedä?

Puheessaan Puotinen korosti Väinö Tuomaalan vahvoja paikallisia juuria.

– Vaikka Väinön työkenttä oli koko maan laajuinen, silti hänen juurensa olivat vahvasti Evijärvellä ja synnyin kylänsä Perttulankylän maakunnassa, kertoo Puotinen. Hän myös tiivisti Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitossa työskennelleen Väinö Tuomaalan meriitit kansanperinteen taltioijana seuraavin sanoin.

– Asiantuntijat ovat rinnastaneet Väinön Elias Lönnrotin ja Samuli Paulaharjun jälkeen parhaiden kansanperinteen kerääjien joukkoon.

Mauno Puotisen puheen jälkeen lavalle astui Helsingin Yliopistosta, Ruralia-instituutista tohtori-koulutettava Matti Mäkelä. Hän kertoi tekevänsä parhaillaan väitöskirjaa pohjalaistaloista, joiden säilyttämiseksi myös Väinö Tuomaala näki paljon vaivaa.

Juhlassa oli läsnä noin 60 vierasta.
Juhlassa oli läsnä noin 60 vierasta.

Hän kertoi, että pohjalaistalojen arvo on niiden vanhoissa materiaaleissa ja rakennusosista. Hänen mukaansa kyse on kauneudesta ja uskottavuudesta.
– Vanha saa ja sen pitää näyttää vanhalta, totesi Mäkelä.

– Väinö ei nähnyt pelkästään vain suuria ja näyttäviä rakennuksia, vaan asiantuntevasti kiinnitti huomiota maakuntamme todella vanhimpiin, toissijaisessa käytössä toimineisiin rakennuksiin. Hän ymmärsi vanhempien rakennuksien kantaman hienon merkityksen.

– Nykyään elämme historiatonta, kiireistä tässä ja nyt -elämää. On vaikeaa pysähtyä nauttimaan omista, saati muiden kokemuksista. Aidot, vanhat rakennukset ovat nykyihmisille harvinainen mahdollisuus kokea vanha aika.

Mäkelän jälkeen kuultiin kehittämissuunnittelija Tuija Aholan laaja luento Tuomaalan elämästä ja työstä. Lähes tunnin mittainen esitys kuvineen antoi läsnä olleille noin 60 kuulijalle varmasti kattavan käsityksen Väinö Tuomaalan elämäntyöstä.

Hän mainitsi, että Väinö Tuomaalan arkistoon on halukkaiden mahdollista tutustua Seinäjoella.

Tilaisuuden päätössanat lausui Päivi Lappinen, Evijärven kunnan sivistystoimen johtaja.

Viihdepuolen ohjelmaa

Seminaarin puheita tasapainottivat musiikkiesitykset. Tiia Vartio ja Satu Lumiaho esiintyivät perinteisin soittimin, urkuharmonin ja viulun voimin. He esittivät Kaisu Förstin, Iivari Hautalan ja Eemeli Nurmelan säveltämää kansanmusiikkia.

Musiikkipuolesta vastasivat Tiia Vartio (harmoni), ja Satu Lumiaho (viulu).
Musiikkipuolesta vastasivat Tiia Vartio (harmoni), ja Satu Lumiaho (viulu).

Koulukeskuksen eteisaulassa oli pöydälle asetettuna neljä vanhaa museoesinettä, joiden käyttötarkoituksia ja nimiä vierailijat saivat arvuutella. Kaikki osallistujat saivat mahdollisuuden voittaa kahden hengen lipun kesäteatteri-esitykseen ja liput vei Ulla Latomäki.

Tilaisuudessa olivat läsnä myös Tuomaalasta kertovan näytelmän kirjoittaja, Aila Järvelä. Näytelmä on Järvelälle järjestyksessä neljäs, ja sen tekemiseen on uhrattu jo vuoden verran työtä. Haastavinta hänen mukaansa on taustatietojen selvittäminen.

– Mitään valmista ei löytynyt mistään, hän kuvailee näytelmän kirjoittamisen haasteita henkilöstä, jonka työstä tiedetään paljon, mutta perhe-elämästä ei ollut saatavilla juurikaan tietoa.

Matti Mäkelä Ruralia-instituutista oli perehtynyt perinnerakennuksiin ja jakoi antoisan tietopaketin kuulijoille.
Matti Mäkelä Ruralia-instituutista oli perehtynyt perinnerakennuksiin ja jakoi antoisan tietopaketin kuulijoille.

– Aikalaiset ei muista, tai eivät osaa kertoa mitä on tapahtunut miehen ja naisen välillä, kuvailee Järvelä.

Hän kuitenkin sai kahden päivän ajaksi käyttöönsä Väinö Tuomaalan arkistosta löytyviä kirjeitä, joita Väinö silloiselle vaimolleen kirjoitti. Näiden kirjeiden pohjalta on osaltaan rakennettu ensi kesänä esitettävän näytelmän henkilökuvia.

Näytelmä tullaan näkemään myöhemmin kesällä, ja Mauno Puotisen mukaan sille suunnitellaan järjestettävän kymmenisen näytöstä.


Joona Rannisto