Paneelikeskustelussa yrittäjät Hannu Särkinen ja Tiina Koivuniemi, piispa Simo Peura, puheenjohtajana kirkkoherra Ilkka Lehto, maatalousyrittäjä Seija Kangasaho ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Anne Niemi.

Vimpelin yrittäjät ja piispa paneelikeskustelussa yrittäjien pärjäämisestä

Vimpelin seurakunta kutsui piispantarkastuksen yhteydessä Vimpelin yrittäjät seurakuntakodille vieraakseen.

Illan aikana käytiin kirkkoherra Ilkka Lehdon johdolla paneelikeskustelu teemasta Kyllä me pärjätään! Paneeliin osallistuivat piispa Simo Peura, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Anne Niemi, Koulutus Oy Siipipyörästä yrittäjä Tiina Koivuniemi, perhekoti- ja rakennusyrittäjä Hannu Särkinen sekä maatalousyrittäjä Seija Kangasaho.

Paneelin aiheina olivat muutos, nuoret, verkostoituminen, jaksaminen ja yrittäjien tukiverkosto. Lehto toimi paneelin puheenjohtajana.

Piispa Simo Peura kertoi kasvaneensa ja varttuneensa maatilalla. Hänen veljensä on jatkanut tilaa, joten Peura totesi nähneensä yrittämistä läheltä. Yrittämisen kysymykset olivat myös seurakuntien johtamistehtävien kanssa käyneet tutuksi.

Epävarmuutta yrittämiseen tuo jatkuva muutos sekä taloudellinen tilanne, jossa kulut ja työmäärä kasvavat, mutta tulot eivät. Panelistit näkivät, että yrittäjälle on tärkeää miettiä päämäärä, jolloin muutosta on helpompi kestää. On myös hyvä verkostoitua ja tehdä yhteistyötä, mutta yhtenä vaihtoehtona saattaa olla lopulta toimialan vaihtaminen.

– Muutoksesta pitäisi nähdä myös mahdollisuus, joka pitää löytää sieltä, Koivuniemi totesi.
Kangasaho toi esiin vaikean tilanteen maatiloilla, joissa touhu on ollut kovin lyhytnäköistä jo pitkään, mutta silti on pakko jaksaa. Peura kertoi, että kirkon puolesta oli juuri julkistettu julkilausuma maatalousyrittäjien tueksi.

– Kannettiin huolta siitä, että koko ruokaketju uhkaa murtua ja sillä on suuret yhteiskunnalliset seurausvaikutukset. Jokaisen ruokaketjun lenkin pitäisi pärjätä kohtuudella.

Panelistit pohtivat miten vimpeliläisille nuorille voisi luoda sellaisen näköalan, että Vimpelissä on hyvä elää ja yrittää. Särkinen näki, että pienessä kunnassa on hyvä yrittää. Yhdessä nähtiin, että juurien vahvistumista täytyy tehdä. – Nuorille pitää antaa tilaa käydä kasvamassa muualla. Jos juuret ovat niin voimakkaat, kyllä he palaavat tänne takaisin, Niemi totesi.

Verkostoitumista pidettiin kasvamisen ja kehittymisen osa-alueena. Koivuniemi nosti kuitenkin esille alueen matkailualan yrittäjien jo tekemän yhteistyön. Myös Niemi esitti hyvänä esimerkkinä tekstiilialan, jossa on tehty yhteismarkkinointia ja suunnittelua sekä löydetty yhteistyön meininki. Verkostoitumissa nähtiin tärkeänä luottamus toiseen osapuoleen.

– Verkostoituminen lähtee siitä, että oppii tuntemaan toisen, löytää yhteisiä intressejä ja on myös valmis antamaan omastaan. Itsekkyys ei verkostoa pitkälle tue, Koivuniemi sanoi.

Jaksamisen avaimiksi yrittäjät löysivät läheiset ja harrastukset. Yritystoiminta itsessäänkin luo kuitenkin jaksamista, koska onnistuminen ja yhteistyö toisten yrittäjien kanssa antavat voimaa jatkaa eteenpäin. Koivuniemi totesi, että tutkimusten mukaan yrittäjät tekevät ylivoimaisesti eniten työtunteja. -Yrittäjät ovat kuitenkin kaikista tyytyväisimpiä työhönsä.

Seurakuntien työntekijät ovat mukana yrittäjien tukihenkilöverkostossa. Se tarjoaa ulkopuolisen kuuntelijan käyttämisen mahdollisuuden. Etelä-Pohjanmaan yrittäjien henkisen hyvinvoinnin ryhmän puheenjohtajan Lasse Anttilan kautta on saatavilla tukihenkilö käyttöön joko omalta tai muulta paikkakunnalta.

Vimpelin yrittäjien puheenjohtajana kolmatta vuotta toimiva Teija Uitto-Kohonen kiitteli panelistien erilaisia näkökulmia keskustelun aiheisiin. Vimpelissä yrittäjät tekevät jatkuvasti töitä yhteistyön ja verkostoitumisen eteen.

Yrittäjien toiminta on ollut viime vuosina aktiivista ja Uitto-Kohonen kertoi, että näkyvyyttä on saatu tekemällä uudenlaisia asioita. Yksi niistä on ollut yrittäjien aamiainen, joka järjestetään neljättä kertaa nyt huhtikuussa. Vimpelin yrittäjät tekee myös alueellista yhteistyötä.

Jaana Koivukoski