Savonjoelta löytyi maakunnan hienoin väylä koskiretkeilijälle

Melojien Tervareitti kasvoi kolmanneksella, kun Kyrönjoen KoskiHäjyt kartoitti kesällä kolme jokea ja kaksi järveä aikaisemman kymmenen lisäksi.

Savonjoen Sahamyllynkalliolle päättyvä 600-metrinen koski on melojalle maakunnan kiinnostavimpia vesiliukumäkiä. Tapio Tyllilä teki koskiluokituksen matalan veden aikana. Kuva Eeva Arpala.
Savonjoen Sahamyllynkalliolle päättyvä 600-metrinen koski on melojalle maakunnan kiinnostavimpia vesiliukumäkiä. Tapio Tyllilä teki koskiluokituksen matalan veden aikana. Kuva Eeva Arpala.

Järviseutu-Seuran hallinnoima ja Aisaparin rahoittama hanke tilasi melontaseuralta nyt Savonjoen, Kerttuanjärven, Norijoen, Purmojärven ja Purmonjoen kartoitukset.

MAINOS

Evijärven Kerttuanjärvi ja Kauhavan Purmojärvi havaittiin valmiiksi melontajärviksi, joissa on paljon kaunista nähtävää ja hyviä lähtö- ja taukopaikkoja.

Kerttuanjärvi on melojien silmin satasaarisen Evijärven omaleimainen jatko-osa. Purmojärven pohjoisosassa hätkähdyttää tuhansien naurulokkien yhdyskunta.

Näistä järvistä laskevat joet, Norijoki ja Purmonjoki, tarjoavat melojille yhtä aikaa hienoja näkymiä, mutta myös pikkujokien haasteita.

Norijoki on eteläpohjalaiseksi joeksi poikkeuksellisen metsäinen. Se on kuitenkin niin suurelta osin puuesteiden katkoma, että sitä voi suositella vain ponnisteluihin valmiille melojille.

Myös Purmonjoen kapea alkuosa on kaatuneiden puiden takia hankala melottava. Kiintoisan keskijuoksun varrella on yksi Tervareitin kauneimmista paikoista, Kukkolan myllyn tienoo. Kukkolan mylly on samalla koko Järviseudun ainoa säilynyt ja kunnostettu myllyrakennus.

Purmonjoen Kukkolan myllyn miljöö kuuluu koko Tervareitin hienoimpiin ja arvokkaimpiin. Kuva Anssi Orrenmaa.

Jatkokartoituksen merkittävimmäksi löydöksi kartoittajat nimesivät Vimpelin Savonjoen keskiosan Kivelästä Saarikentälle. Savonjoen suurimpien koskien kartoitusta täydennettiin virallisella koskiluokituksella.

Raporttien perusteella Savonjoen 17 kilometriä keskiosa on sopivalla vedellä Etelä-Pohjanmaan ehkä hienoin reitti koskiretkeilijälle. Veden korkeutta voi seurata ely-keskuksen mittauspisteen avulla.

Savonjokea kiitetään monilta osin valmiiksi koskireitiksi, mutta raportissa nimetään kymmenen toimenpidettä, joilla sitä voisi edelleen kohentaa muun muassa opaskylttien ja ohitusväylien avulla.

Melojat toivovat lisää tietoa koskien nimistä. Raportissa nimettyjä koskia ovat Iiruunkallionkoski, Snarakoski, Kaappikallionkoski, Sahamyllynkallion koski eli Värvinginkoski ja Tammipadon jälkeinen Kasarinkoski.

Tervareitin viisi uutta ja kymmenen aikaisempaa kartoitusraporttia näkyvät Kyrönjoen Koskihäjyjen kotisivuilla www.koskihajyt.net välilehdellä Tervareitti.

 

 

Exit mobile version