Arto Nyberg työskentelee metsässä Soinissa valmistetulla Logbearilla. Se on kumitela -alustainen yhdistelmäkone ensiharvennuksiin. Se painaa vain 5000 kiloa ja menee varsin kapeistakin väleistä.

Metsäpalvelut Nygård tekee ensiharvennuksia kevyen ja kapean koneen voimin Alajärven alueella

Arto Nygård perusti keväällä Alajärvelle uuden yrityksen, jonka nimenä on Metsäpalvelu Nygård. Ajatus yrittäjyydestä oli kytenyt jo pitkään, mutta keväällä kaikki asiat loksahtivat kohdalleen ja pitkä työura muiden palveluksessa vaihtui itsensä työllistämiseen.

Kevyen koneen jäljiltä metsäpohja pysyy varsin hyvänä. Tästäkin kohtaa kone on kulkenut jo monia kertoja, eikä sammalpeite juuri ole kärsinyt.
Kevyen koneen jäljiltä metsäpohja pysyy varsin hyvänä. Tästäkin kohtaa kone on kulkenut jo monia kertoja, eikä sammalpeite juuri ole kärsinyt.

Nygård on valmistunut 1997 Jämsänkosken metsäkonekoulusta ja on siitä saakka tehnyt työtä eri yrityksille niin ajokoneella kuin hakkuukoneellakin, viimeksi Stora Ensolla.

Oma yritys sai tuulta purjeisiinsa Suomenselän Metsänhoitoyhdistyksen tuella ja Nygårdilla onkin sopimus yhdistyksen kanssa.

Yrityksen palveluihin kuuluvat metsänhakkuut ja lähikuljetukset. Käytössä on Soinissa valmistettu Logbear, jolla puu kaadetaan ja ajetaan se pinoon. Logbear on kumitela -alustainen yhdistelmäkone ensiharvennuksiin ja se painaa vain 5000 kiloa.

Se on ystävällinen metsäpohjalle ja kapea, joten isoja ajouria ei tarvita. Kone on vain 2,1 metriä leveä ja menee siis kolmimetrisestä reijästä kuorma päällä. Isommat koneet vaativat leveämmän uran.

Sama Logbear myös pinoaa puut kuljetukseen.
Sama Logbear myös pinoaa puut kuljetukseen.

Näin runkoja saadaan metsässä säästettyä enemmän kuin isommilla koneilla ja ensiharvennusta voidaan tehdä turvemailla myös kesäaikaan. Syksyn tullen myös harvennukselta tulevan kuidun kysyntä on lähtenyt käyntiin.

Harvennettavaa metsäalaa alueella riittää ja isäntien kannattaisikin Nygårdin mukaan aktivoitua asiassa, sillä ensiharvennus lisää puun kasvua ja estää riukuuntumista. Seuraava tili metsästä onkin jo paljon isompi, kun harvennukset on tehty ajallaan.

– Ensiharvennukset kannattaa tehdä ihan hoitotyönä, vaikka tuottoa ei vielä paljon tulisikaan. Hyvin hoidettu metsä on kuitenkin se tuottavin metsä, Nygård toteaa. – Hyvällä ennakkoraivuulla ja ensiharvennuksella saadaan huonostakin metsästä ihan kelpo kasvatusmetsä.

Työtä Alajärven ja Lehtimäen metsissä tuntuisikin riittävän, sillä Nygård on ollut täysin työllistetty koko kesän ja sama linja näyttäisi jatkuvan. Vaikka työt tulevat hänelle valtaosin metsänhoitoyhdistyksen kautta, niin suoraankin voi miestä kysellä töihin metsiinsä ja se kannattaakin etenkin silloin, jos oma harvennusalue sijaitsee lähellä kohdetta, jossa ollaan jo töissä.


Tuula Jokiaho