FINSVE:n toimitusjohtaja Kjell Skoglund kertoi liiketoiminnasta Ruotsissa innostaen yrittäjiä rohkeasti suuntaamaan katsettaan naapurimaahan.

Ruotsi tarjoaa markkinoita myös Järvi-Pohjanmaan yrityksille

JPYP on liittynyt suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin FINSVE:n jäseneksi, joka mahdollistaa kauppakamarin asiantuntemuksen ja palveluiden entistä paremman saatavuuden alueen yritysten käyttöön.

JPYP:n hallinnoima Kasvua ja kilpailukykyä kärkialoille KASKI -hanke järjestikin Alajärvellä Ruotsin vienti-informaatiotilaisuuden, joka keräsi paikalle liki 30 osallistujaa.

Vienti ja kansainvälistyminen ovat tärkeitä, koska useilla toimialoilla kotimaisen kysynnän kasvu on vaatimatonta ja mikäli maamme vaihtotase on negatiivinen, elintaso Suomessa väistämättä laskee. Meihin verrattuna parempaa kasvua löytyy aivan läheltäkin, Ruotsista.

FINSVE:n toimitusjohtaja Kjell Skoglund kertoi kuulijoille värikkäästi liiketoiminnasta Ruotsissa innostaen yrittäjiä rohkeasti suuntaamaan katsettaan naapurimaahan.

– Yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut vilkasta yrityselämässä viimeisen 15 vuoden aikana. Tuona aikana on tapahtunut noin 700 yritysfuusiota maiden välillä, Skoglund sanoi.

Yhteistyön myötä on kuitenkin tullut myös ongelmia. Ruotsi ja Suomi ovat monessa suhteessa niin samanlaisia, että erot huomattiin vasta yhteistyön alkaessa. – On kompastuskivi kuvitella, ettei kulttuurieroja olisi lainkaan.

Skoglundin mukaan Ruotsissa on tärkeää oppia aidosti tuntemaan ihminen, jonka kanssa tekee kauppaa.

Ruotsi imee tänä päivänä ulkomaisia investointeja ja Suomeen tulevista ulkomaisista investoinneista 46 prosenttia tulee Ruotsista. Hyvät suhteet Ruotsiin ovatkin meille tärkeät.

– Mitä meidän olisi opittava, jotta pääsisimme Ruotsin vauhtiin mukaan? Ensinnäkin suomalaisten pitäisi parantaa myyntitaitoaan! Myös sosiaalinen pätevyys on tärkeää, on osattava seurustella. Suomen valttikortti on laadukkaat tuotteet, mutta ongelmana on noin 20 prosenttia korkeampi kustannustaso, kuin Ruotsissa.

– Myös byrokratiaa on enemmän ja monimutkaisempaa ja tottelemme EU:n ohjeita liiankin tarkasti, Skoglund luetteli.

Miksi emme sitten saa laivaa käännettyä? Skoglundin mukaan yksi ongelma on ammattiyhdistysliike, jonka pitäisi uudistua. Mallia tulisi ottaa Ruotsista tai Saksasta, joissa työntekijät ja työnantajat vetävät samaan suuntaan.

Ruotsin markkinoilla suomalaisia yrittäjiä odottaa kova kilpailu ja sitkeyttä tuleekin olla, eikä saa antaa heti periksi. Monet myös menestyvät Ruotsissa, paikallisista yrityksistä mm. Nordautomation.

– Menestyminen ei ole helppoa, mutta mahdollisuudet ovat suuret.
Konsultti Micael Blomster tuntee malmikentän hankkeet ja hän esitteli niiden tarjoamia mahdollisuuksia kuulijoille.

Kiirunan ja Jällivaaran alueen Nordbottenin malmikentällä rakennetaan tulevina vuosina kaivosten laajenemisen jalkoihin jäävien alueiden rakennusten tilalle yli tuhat omakotitaloa, 5000 muuta asuinhuoneistoa ja julkisten palveluiden tilat sekä liike- ja harrastetilat. Yhteensä rakennetaan siis noin 700000 neliötä uutta rakennuskantaa!

Pienikin yritys voi pärjätä Ruotsin markkinoilla

Paikallisen yrittäjän puheenvuorona kuultiin Vivadec Oy:n toimitusjohtaja Pekka Hernesniemeä. Vuonna 2003 Alajärvelle perustettu yritys tekee kuviopinnoitustöitä ja sen asiakkaina ovat toiset yritykset. Bisnes to bisnes -kauppaa tehdään niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Vivadec Oy:n toimitusjohtaja Pekka Hernesniemi toi kuulijoille käytännön kokemusta siitä, miten pieni alajärveläinen yritys on saanut jalansijaa Ruotsin markkinoilta.
Vivadec Oy:n toimitusjohtaja Pekka Hernesniemi toi kuulijoille käytännön kokemusta siitä, miten pieni alajärveläinen yritys on saanut jalansijaa Ruotsin markkinoilta.

Hernesniemi kertoo, että Ruotsin vienti alkoi yrityksellä henkilökohtaisten kontaktien ja vierailujen myötä vuonna 2007. Asiakassuhteen syntymisen jälkeen ruotsalaisten yrittäjien kanssa toimiminen on helppoa ja luottamuksellista.

Henkilökohtaiset suhteet ja markkinointityön tekeminen paikan päällä ovat myös Hernesniemen mukaan tärkeitä Ruotsiin mentäessä. Nykyisin Ruotsin kauppa on kuusi työntekijää työllistävälle yritykselle hyvin merkittävää, sillä vuosilaskutuksesta kolmannes on Ruotsin kauppaa. Asiakkaita Ruotsissa on nykyisin kymmenen.

Pienyrityksenkin on siis mahdollista saada jalansijaa Ruotsista, mutta se vaatii uskallusta ja rohkeutta lähteä paikan päälle kiertämään messuja ja esittelemään tuotteitaan.

Tilaisuuden lopussa kuultiin vielä Kaski-hankkeen projektipäällikkö Juha Lehtinevan selvitystä pk -yritysten mahdollisuuksista yritysten yhteisiin massuhankkeisiin ja pk -yritysten vientirengasrahoituksesta.


Tuula Jokiaho