Alajärveläiset yhdessä Paun lukion erityisluokan oppilaitten kanssa.

Alajärveltä ikimuistoinen Erasmus -matka Ranskaan

Viikolla 13.-19.11. minä ja kymmenen muuta oppilasta sekä kaksi opettajaa vierailimme Paun kaupungissa, Etelä-Ranskassa.

Matka oli osa Erasmus Imagine-projektia, jossa koulumme on mukana. Menimme kouluun nimeltä Lycée Professionel Honoré Baradat. Pääsimme tutustumaan ja näkemään upeita ihmisiä sekä paikkoja.

Matkalla vierailtiin myös Atlannin rannan Biarritzissa.

Jo pelkkä lentomatka oli minulle ja muutamalle muulle hieno kokemus, kun saimme ensimmäisen kerran astua lentokoneeseen. Istuimme penkeissämme erittäin jännittyneinä, kun lentokone rullasi nousuun.

Viikon aikana vierailimme muun muassa Paun linnassa ”Châteu de Pau”, joka on Henri IV:n syntymäpaikka sekä Biarritzin merenrantakaupungissa Atlantin rannalla.

Vietimme aikaa koululla ja alkuviikosta saimme tutustumiskierroksen. Otimme epätavallisia kuvia, jotka liittyivät viikon tavoitteisiin. Kävimme myös kylpylässä tutustumassa balneoterapiaan, joka oli lyhyesti vain lillumista lämpöisessä vedessä.

Tunneille osallistuimme muutamaan kertaan. Tunnit käsittelivät valokuvausta ja piirtämistä sekä animaation tekoa. Oikeasti animaatiotunnilla perjantaiaamuna me suomalaiset vain katsoimme, kun ranskalaiset opiskelijat tekivät hommia.

Yksi vierailukohde oli Paussa sijaitseva kuninkaan linna, jossa syntyi Ranskan kuningas Henrik IV.

Perjantaina tulostimme ottamiamme epätavallisia kuvia koulusta ja Pausta. Ne laitettiin esille jäähyväisjuhlaan perjantai-iltana.

Me oppilaat majoituimme ranskalaisiin perheisiin, joissa saimme kosketuksen oikeasta ranskalaisesta elämästä. Voisi ehkä sanoa, ainakin joidenkin kohdalla, että Google kääntäjä on tullut erittäin tutuksi kyseisen viikon aikana.

Vaikka ranskalaiset oppilaat olivat meitä noin kaksi vuotta vanhempia, heidän englanninkielen taitonsa oli paljon huonompi. Puheen kuitenkin ymmärsi ja tulimme ymmärretyiksi, ainakin suurin piirtein.

Ja vaikka ranskalaisten aikataulut olivat hiukan joustavia, joka paikkaan kuitenkin kerkesimme. Moneen kertaan tuli suomalaisena sadateltua, että puolelta olisi pitänyt olla paikassa x ja edelleen olemme odottamassa ranskalaisia.

Mietimme myös matkan jälkeen, että kertooko tämä jonkun tyyppisestä rentoudesta ja huolettomuudesta ranskalaisessa kulttuurissa ja olemmeko me suomalaiset tämänkin asian suhteen liian jäykkiä ja kireitä.

Koko viikko kokonaisuudessaan oli kokemus, joka muistetaan. Toivottavasti hyvänä. Meillä oli hauskaa ja oli ilo huomata kuinka ranskalaiset oppilaat, jotka eivät puhuneet juuri ollenkaan englantia, yrittivät silti jutella.

On mahtavaa, että koulumme pystyy järjestämään tällaisia matkoja. Onnistuneesta reissusta minun puolestani iso kiitos Pekalle ja Vesalle sekä kaikille muille joiden kanssa jaoin tämän viikon.

Veera Levijoki 9. lk