Talvihoidon toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talvella ja keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Kuva: Liikenneturva

ELY-keskus on julkaissut tienpidon ja liikenteen suunnitelman 2016-2020

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue on julkaissut internetissä ”Tienpidon ja liikenteen suunnitelman vuosille 2016-2020”.

Suunnitelma on tehty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle ja se käsittää Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnat.

Suunnitelman mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella maanteiden liikenne kasvoi 1,6 prosenttia vuoden 2015 aikana. Pääteillä liikenne kasvoi enemmän, eli 1,9 prosenttia. Raskasliikenne kasvoi kaksi prosenttia koko Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella ja pääteillä hieman vähemmän, eli 1,5 prosenttia.

Tienpidon ensisijaisena tavoitteena on säilyttää koko liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys ja tyydyttävä hoitotaso. Nykyiset tienpidon määrärahat ovat riittäneet teiden ylläpitoon vain kevein hoito- ja ylläpitotoimin, mikä on johtanut tieverkon kiihtyvään rapautumiseen.

Etelä-Pohjanmaan Ely- keskuksella on käytössään määrärahoja vuodelle 2017 noin 60 miljoonaa euroa.

Pääosa tienpitoon saadusta rahoituksesta, eli noin 39 miljoonaa, käytetään hoitoon ja ylläpitoon. Teiden ja siltojen korjauksiin käytetään lisäksi vuosina 2016–18 ”korjausvelkarahaa” yhteensä 27 miljoonaa euroa.

Talvihoidon toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talvella ja keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Talvihoidon palvelutaso määräytyy liikennemäärän, liikenteen koostumuksen ja tien toiminnallisen luokan mukaan.

Päällysteiden ylläpidossa perusrahoitusta suunnataan edelleen pääasiassa vilkasliikenteiselle tieverkolle.

Korjausvelkarahoituksella tiestöä korjataan, päällystetään ja rakennetta parannetaan vuosina 2016-18 erityisesti keskivilkkailla korjaustarpeessa olevilla seututeillä, jotka ovat elinkeinoelämälle tärkeitä. Rahoitus ei viime vuosina ole juurikaan mahdollistunut tierakenteiden parantamista.

Teitä päällystetään vuosittain noin 300-350 kilometriä, millä saadaan pääteiden päällysteet pidettyä pääosin nykyisessä kunnossa.

Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla päällysteiden rappeutuminen kuitenkin jatkuu ja paikkausten määrä kasvaa edelleen. Kuivatukseen ja tienpientareiden kuntoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tiemerkinnät pidetään tyydyttävässä kunnossa.

Sorateiden rakenteen parantamisia tehdään perustienpidon rahoituksella noin 5-6 kilometriä vuodessa. Tulevissa urakoissa joudutaan luopumaan näistä hankkeista, ja käyttämään rahat kelirikkomurskeisiin, jotta voidaan turvata sorateillä liikennöinti. Korjausvelkarahoituksella sorateitä parannetaan kuitenkin yhteensä noin sata kilometriä vuosina 2016-18.

Siltoja uusitaan vuonna 2017 vastaamaan nykyisiä sallittuja ajoneuvopainoja massat ja mitat rahoituksella kuusi kohdetta, joista yksi on Mäntyharjun silta Perhossa.

Tieverkon parantamisinvestointeihin ei ole annettu ELY-keskuksille vapaasti ohjelmoitavaa rahoitusta. Kaikki lähivuosina tehtävät tienparantamisinvestoinnit ovat erillisrahoituksella toteutettavia. Rahoituslähteitä ovat kuntien rahoitus, massat ja mitat teeman rahoitus sekä korjausvelkarajoitus.

Hallitusohjelmassa on yhtenä kärkihankkeena käynnistää ohjelma liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen koko maassa 600 miljoonaa euroa.
Korjausvelkarahoituksella tehdään pääasiassa tieverkon elinkaaren pidentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, mutta myös muutamia tieverkon parantamisia on mahtunut ohjelmaan. Kantatietä 63 parannetaan Evijärven ja Inan välillä leventämällä ja vahvistamalla ajorataa.

Myös kaksi kustannuksiltaan merkittävää sillankorjausta voidaan tehdä tällä rahoituksella, niistä toinen on Lassilan silta kantatiellä 63 Evijärvellä, jota vahvistetaan. Korjausvelkakohteissa on myös seututie 750 Räyrinki-Patama tien uudelleen päällystäminen.

Tuula Jokiaho