Tankki täyteen etenee kaasu pohjassa

Tankki täyteen oli Vimpelin teatterin yleisömenestys 1300 katsojalla vuonna 2011. Kenties ennätys rikotaan hulvattomalla jatko-osalla, jonka ensi-ilta nähdään huomenna perjantaina.

– Tankki täyteen – maalla muuttajat on näytelmä, jossa sattuu ja tapahtuu. Eteneminen on tosi nopeaa ja tiivistä, siinä ei paljon synnytellä, kertoo ohjaaja Katja Kujala.

MAINOS

Lappajärveläinen Kujala ohjasi Reinikaista, Vilenin perhettä ynnä muita Vimpelissä myös kuusi vuotta sitten. Katsojanpenkissä ei ole nukahtamisen vaaraa nytkään.

– Eikö niiltä itseltä ole päässyt nauru harjoituksissa, ihmettelee harjoituksia seurannut 10-vuotias poika ja matkii puhelinkopissa pohdiskelevaa Juhanaa (Teemu Lehto). – Olis kätevää, jos nenä olis täällä. Vois niistää ja räplätä sitä helpommin. Ja jos suu olis täällä… Juututteko te yleensä puhelinkoppiin?

Poika näkee Juhanassa jotain samaa kuin Piiparisessa, komediasarjojen kanttorissa.

Tankki täyteen oli suosittu tv-sarja vuosina 1978 – 1980. Suomalaisiin nykysarjoihin verrattuna se oli viatonta sorttia – mitä nyt Reinikainen vähän kiroili.

– Ei tämä ole kuitenkaan mielestäni sopimaton lapsille. Reinikainen kiroilee, se on kiroillut aina ja kiroilu kuuluu Reinikaisen henkilöhahmoon, ei sitä voi jättää poiskaan, Kujala miettii.

Jussi Tuomisen ja Neil Hardwickin käsikirjoituksesta näytelmän on dramatisoinut Olka Horila. Edessä on kahdeksan näytöstä Vimpelin nuorisotalolla 31.3. – 12.4.

Epäusko iskee ennen maaliviivaa

Teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Kujala on ollut jokusen vuoden pois näytelmäkuvioista, E-P:n muistiyhdistyksen projektin parissa. Hän on ohjannut näytelmiä ympäri maakuntaa ja kehuu harrastajanäyttelijöiden osaamista niin Vimpelissä kuin muuallakin. Ammattiohjaajien ilmestyminen harrastajateattereihin vaikuttaa tasoon, tietää Kujala.

– Ohjaajan tehtävä on haastaa näyttelijä ylittämään itsensä, tuomaan esille taitoja, joita näyttelijä ei tiennyt itsessään olevankaan.

Kujala toteaa, että harva näytelmäryhmä pystyisi toimimaan ammattilaisten kanssa, ellei taustalla olisi palkanmaksajaa, joka Vimpelissä on Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto.

Näytelmän ohjaamisessa työläin vaihe on alkujärjestelyt, kuten ohjaussuunnitelman teko sekä tekniikan ja sellaisten lavasteiden saaminen, joiden jatkuva kokoaminen ja purkaminen ei ole ylivoimaista.
Harjoitusten loppupuolella on edessä hankala vaihe.

– Kun maaliviiva alkaa häämöttää, kaikki tuumailevat, että tuleeko tästä sittenkään mitään. Ohjaajana olisin huolestunut, jos tuota notkahdusta ei tulisi, Kujala kuvailee.

Epäusko karisee jossain vaiheessa ennen viimeisimpiä harjoituksia.

Koivisto eläytyy rooliin täysillä

Näytelmän neljä päähenkilöä ovat samat kuin vuoden 2011 esityksessä: Emmi (Leila Hakola), Sulo (Matti Järvelä), Juhana (Teemu Lehto) ja Reinikainen (Seppo Koivisto).

Eniten porukasta ammattilaisten kanssa on näytellyt Seppo Koivisto. Hänet on nähty Halkosaaren kesäteatterissa reippaasti yli kymmenen kertaa ja hänellä on ollut rooli elokuvissa Käräjävuorentie (2012), Danny Weird (2013) ja Hukkakaurat (2015).

– Äiti näytteli ja ohjasi näytelmiä synnyinseudullani Teuvan Horonkylässä. Oma innostukseni lähti käyntiin 1980-luvun puolivälissä, kun olin mukana Törnävän kesäteatterin näytelmässä Maakunnan mies, Koivisto kertoo.

Koiviston eleet, ilmeet ja liikkeet niin Reinikaisena kuin muissakin rooleissa ovat niin voimallisia, että luulisi homman rasittavan ruumiillisesti ja henkisesti.

– Sitä vain paneutuu rooliin niin ankarasti, että eleet ja ilmeet menevät itsestään. Mutta August Strindbergin ensi-illan jälkeen kyllä istuin sohvalla ja tuijotin seinää.

Koivistolla on jo uusi rauta tulessa.

– Lehdon Teemun ja Leppäahon Jounin kanssa olemme mukana Lapuan Tiistenjoella Larvateatterin näytelmässä Hilman Päivät. Ensi-ilta on heinäkuun ensimmäisenä Luhurikan lavalla.

Anne Savela

Exit mobile version