Ääntäkin voi huoltaa

Puhetyöläiselle ääni on ykkösasia työkäytössä ja tärkeä työväline. Mielikuva hyvästä äänestä vaihtelee. Hyväksi ääneksi mielletään esimerkiksi selkeä ja kuuluva ääni.

Kaikille ei ole itsestään selvää, että pystyy ääntänsä käyttämään työssään tarvitsemallaan tavalla. Järvi-Pohjanmaan JHL ry 667 järjesti jäsenilleen ja muille asiasta kiinnostuneille äänenhuoltokurssin, jossa luennoi puheterapeutti FM, Annemari Suokko.

Suokko sanoo, että hän ei ensisijaisesti kuuntele miltä ääni kuulostaa, vaan puhuu toimivasta äänestä. – Minun tehtäväni on saada ääni toimimaan kaikissa niissä tilanteissa, joissa äänelle asetetaan vaatimuksia niin työssä kuin arjessa. Ei ole tarkoitus, että ääni toimii työssä, ja sitten ollaan hiljaa ilta, hän sanoo.

Äänen toimintakyvyn heikkenemistä ei aina tiedosteta tai tunnisteta, vaan sen kanssa sinnitellään eikä uskalleta mennä lääkärille. Toisaalta lääkärin luota voi olla vaikea päästä eteenpäin ja saada lähetettä puheterapeutille. -Tietoisuus ääniasioista on valitettavasti vähäistä, Suokko toteaa.

Toisaalta voi olla, että ääni kuulostaa muiden mielestä huonolta, mutta henkilö ei itse koe sitä huonoksi.

Ääniongelmien yhteydessä ääni toistuvasti väsyy, on heikko tai voimaton, siihen ei voi luottaa, se pettää tai laadullisesti käheytyy ja särkyy. Puhuminen voi olla työlästä, ja ääneen lukeminen tai puhelimessa puhuminen heikentävät ääntä.

Ääniongelmiin liittyy usein tuntemuksia nielussa. Kurkkua kuivaa, se kutisee ja yskittää. -Kurkun perkaamisen tarve on hyvin tavallista, Suokko sanoo. Rykimistä ja virkayskää hän ei suosittele, koska se ei johda mihinkään pitkällä aikavälillä, vaan tekee hallaa äänelle.

Kurssilaiset kokevatkin hyviksi keinoiksi veden juomisen, hunajan käytön ja pastillin suuhun laittamisen. Myös asennon vaihtamisesta voi olla apua, kun kaulan alue rentoutuu.

Jos ääni alkaa oireilla, siihen ensiapuna toimivat ääniergonomiset asiat. Pidä esimerkiksi hengitysrytmi tasaisena, rentoudu ja huolehdi hyvästä ryhdistä. Nielua, kurkunpäätä ja äänihuulia voi kostuttaa riittävän usein esimerkiksi hengittelemällä vesihöyryä apteekista saatavalla vesipiipulla.

On hyvä pitää päivässä välillä hiljaisia hetkiä ja huomata, että ääni reagoi myös stressiin, kiireeseen ja mielialoihin. Niska-hartiaseudun vaivat voivat heijastua etupuolelle ja vaikuttaa äänen käyttöön. Myös kielen paikalla suussa on oma merkityksensä. Kielessä pitäisi olla jatkuvasti lepojännitys, joten pidä kieli kitalaessa.

Flunssassa on hyvä vähentää äänenkäyttöä, mutta kuiskaamista Suokko ei suosittele. Muutoin kyllä saisi vaihdella äänen skaalaa ja vaikkapa satuja lapsille luettaessa elävöityminen eri rooleihin ja näin äänen muuttaminen on oikein hyvä.

Jos ongelma äänen kanssa pitkittyy tai toistuu, on syytä hakeutua hoitoon. Suokko kehottaakin kääntymään esimerkiksi työterveyshuollon puoleen ja pyytämään lähetettä puheterapeutille. -Näin voitaisiin välttää useat sairauslomatkin, hän toteaa hyödystä viedä asiaa eteenpäin.

Omia toimintatapojaan voi muuttaa. Onkin hyvä miettiä onko välttämätöntä huutaa kaksikerroksisessa talossa toiseen kerrokseen tai ulkona jollekulle pihan toiselle puolelle. Ennemmin kannattaa olla huutamatta, jolloin säästää ääntänsä, ja kävellä toisen luokse kertomaan asiansa.

Jaana Koivukoski