Puupolttoaineiden energiakäyttö kasvoi vuonna 2016 edellisvuodesta. Koko maassa poltettiin kaikkiaan 19,3 miljoonaa kuutiometriä puuta energiaksi. Länsi-Suomessa puupolttoaineiden kysyntä ja tarjonta kohtasivat hyvin muun muassa hiilenkäyttöä korvaavien laitosinvestointien takia.
Metsäteollisuuden sivutuotepuuta käytettiin viime vuonna energiantuotannossa 10,9 miljoonaa kuutiometriä, noin 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Metsähakkeen energiakäyttö puolestaan kasvoi prosentin edellisvuodesta. Metsähaketta poltettiin kotimaan lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa kaikkiaan 7,4 miljoonaa kuutiometriä.
Projektipäällikkö Juha Viirimäki Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että Länsi-Suomessa on tehty hiilenkäyttöä korvaavia laitosinvestointeja ja tulokset alkavat näkyä lisääntyvänä metsähakkeen käyttönä. Vuonna 2016 Metsäkeskuksen läntisellä palvelualueella metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa lisääntyi 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Energiapuun käyttö oli yhteensä noin 4 miljoonaa m³.
-Pientalojen polttopuunkäyttö on vakaata koko maassa. Lämpölaitosten lämmöntuotannossa metsähakkeen käyttö kasvoi viime vuonna 14 prosenttia. Myös alhainen sähkön hinta pitää metsähakkeen käytön kasvun maltillisena, Viirimäki sanoo.
Koko maassa metsähakkeen käyttö on hiipunut huippuvuosista, koska voimalaitokset ovat vähentäneet yhdistettyä sähkön ja lämmön (CHP) tuotantoaan. Lauhoina talvina puupolttoaineiden käyttö on 10–20 prosenttia vähäisempää kuin kunnon pakkastalvina.
-Hakkeen käyttäytyminen lämpölaitoksissa yllätti monet yrittäjät. Ilman suhteellinen kosteus ja tuuliset säät lisäsivät hakkeen kulutusta, Viirimäki kertoo.
Puupolttoaineiden energiakäyttöluvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen tilastotietoon.
Puupolttoaineet korvaavat uusiutumatonta energiaa
Puupolttoaineiden tarjonta on kasvanut osassa maata kysyntää vauhdikkaammin. Metsäalan toimijat ja puunjalostajat ovat törmänneet ongelmaan, jossa metsähakepuun ja metsäteollisuuden sivutuotepuun varastoja ei saada liikkeelle.
Metsäteollisuus on esittänyt, että metsähakkeen sähköntuotantotuesta pitäisi luopua, koska se vähentää kuoren ja purun kysyntää. Tuen avulla voimalaitokset voivat tuottaa metsähakesähköä myös silloin, kun sähkön markkinahinta on alhaalla. Metsähakkeen osuus kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä oli viime vuonna noin 40 prosenttia.
Valtaosa yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotannosta (CHP) tapahtuu talvella, jolloin tarvitaan tasalaatuista ja mahdollisimman kuivaa polttoainetta.
-Jos metsähakkeen tuotantotuki poistuisi, saattaisi osa tuotantolaitoksista lisätä turpeen käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Biotalouden näkökulmasta kaikkien metsäteollisuuden sivutuotteiden ja metsähakkeen energiakäyttö on kannattavaa, koska niillä voidaan korvata fossiilista energiaa, sanoo bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Suomen metsäkeskuksesta.
Uudet biojalostamoinvestoinnit saattavat osaltaan lisätä metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden kysyntää ja käyttöä tulevaisuudessa. Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta metsänomistajat ja toimijat voivat katsoa, missä on metsähakkeeksi sopivia energiapuukohteita.
