Girlpower! Ilolandian jengi markkinapaikan, Saarikentän laidalla, Ronjan ihaileman Savonjoen rannalla. Porvoolainen Iiris Wahriz ystävystyi Sastamalassa asuvien Neea Mustapuron ja Ronja Pieniniemen kanssa.

Jeeeee! – Ilolandian jengi pörräsi Vimpelin markkinoilla

Emoji-laukkuja, puhallettavia mailoja ja vasaroita, thaimaalaisia kelloja. Kivoja juttuja Vimpelin markkinoilta bongailivat Ilolandian jengi eli Iiris Wahriz, Neea Mustapuro ja Ronja Pieniniemi.

Vimpelin markkinoilla töitään myynyt Sirpa Salmu tekee Kaustisella päätyökseen taidekäsitöitä kierrätysmateriaalista ja huovuttamalla.

– Mutta kaikista kivointa markkinoilla oli olla näiden kaa, Neea Mustapuro hihkaisi – tarkoittaen Iiristä ja Ronjaa.

Porvoolais-sastamalalainen tyttöjengi perustettiin markkinoita edeltävänä iltana Vimpelin Ilolassa.

Serkukset Neea Mustapuro ja Ronja Pieniniemi asuvat Sastamalassa, mutta käyvät silloin tällöin mummonsa tai vanhempiensa kanssa isopapan talossa lomailemassa ja Venla ja Väinö -kodissa isopappaa katsomassa. Samoissa maisemissa vieraili nyt kolmatta kesää peräkkäin porvoolainen Iiris Wahriz.

Kun Neea ja Ronja tapasivat perjantai-iltana Iiriksen ensi kertaa, riemukas tyttöjengi syntyi välittömästi. Ilonpitoa riitti kahtena iltana yöhön asti, ja välissä käytiin Vimpelin markkinoilla.

– Löysin siistejä thaimaalaisia juttuja: tämmöinen viuhka maksaisi oikeasti paljon, mutta markkinoilla se maksoi tosi vähän, Neea eli Nepa iloitsi.

Ranteessa oli myös thaimaalainen rannekello, samoin kuin Ronjalla. Iiris osti metreittäin lakua. Ja koko porukka sijoitti emoji-laukkuihin.

– Nepa otti ”kakka”-laukun ja Iiris ja minä ”stressaantunut ilme” -laukut… siinä vaiheessa, kun ei löydetty ruokapaikkaa ja mummoa, olo markkinoilla oli stressaantunut, Ronja hymyili.

Eija-mummo odotteli grillillä tyttöjä hartaasti – onneksi pitkän linjan sairaanhoitajalla on hyvät hermot.

Narunvedosta tytöt saivat pikkutavaraa ja urkinheitosta puhallettavia mailoja ja vasaroita.
– Oli niiiiiiiiin lähellä… jos yksi purkki olisi vielä kaatunut, olisin saanut valita vaikka ison pehmon, Iiris huokaili.

Veera sai kissan markkinoilta.

Iiris ei muista olleensa aiemmin vastaavanlaisilla markkinoilla.

– Lippulaiva Espoossa on ostoskeskus, jossa tyypit myy esimerkiksi itse leipomiaan juttuja.

Hopeista kauneutta kierrätysmateriaalista

Sirpa Salmun myyntikojussa hohtivat hopeanharmaat taidekäsityöt. Vanhat hevosenkengät, pitsiliinat, ladonseinät ja ongelmajätemaalit saavat Sirpan käsissä uuden, kauniin elämän.

– Monen tallin nurkilta kerätään minulle hevosenkenkiä ja maalit ovat maalausyritysten ylijäämämaaleja. Ladon etsimisessä ja purkamisessa on kova työ. Hiljattain sain pienen pärekorillisen pitsiliinoja eräältä tutulta – hän iloitsi, että niille on käyttöä, Sirpa Salmu kertoi.

Myynnissä oli myös huovutettuja tauluja ja kortteja, joita Kaustisella asuva käsityöläinen on tehnyt ammatikseen jo 14 vuotta. Viitisen vuotta sitten mukaan tulivat myös taulut, naulakot ja muut sisustus- ja lahjatavarat kierrätysmateriaalista.

Salmulla on kaksi työhuonetta, toinen huovutuksille ja toinen kierrätystöille, mutta tarkoitus on saada hommat yhteen pajaan Kaustisen vanhalle meijerille. Hänellä on kaksinkertainen artesaanin koulutus, sekä vaatetus- että tekstiilialalta.

– Kuljen tuotteideni kanssa messuilla ja markkinoilla Helsingin ja Rovaniemen väliä. Joulu on paras sesonki, ensi joulun alla minut löytää Tampereen joulutorilta.

Vanhanajan kukkia ja pitsiliinoja

Aulikki Koskela Alajärveltä nuuskii vöyriläisen Ruut Kallionpään rasvattomalla maidolla tärkättyä pitsiliinaa: ei haise.

Kukkasalonki Kastanjassa oli vanhanajan huonekasveista koottu näyttely. Anopinkieli, soihtuköynnös, muorinkukka, saintpaulia, mustanmerenruusu eli torpankukka ym. olivat etupäässä asiakkaiden tuomia yksilöitä.

– Apostolinmiekka on näistä harvinaisimpia. Se tekee 12 lehteä viuhkaan ja sitten ehkä kukkii, Eila Lakaniemi kuvaili.

Kelta-violetti kukka on kauneimmillaan vain muutaman tunnin ja lakastuu jo seuraavana päivänä.

Kukkakaupoista apostolinmiekkaa ei nykyään yleensä saa. Mummolasta semmoisen voi löytää ja kasvattaa uusia kukkia ”poikasista”, jotka ilmestyvät emokasvin juurelle tai kukinnan jälkeen kukkavarteen.

Vanhanajan pitsiliinoja markkinoilla oli myymässä Ruut Kallionpää Vöyriltä.

– Vimpelissä on ollut hyviäkin kertoja, mutta nyt ei ole kauppa käynyt. Tapaan käydä 3 – 4 markkinat kesän aikana, Kallionpää kertoi.

Hän kutoo liinat puikoilla ja tärkkää rasvattomalla maidolla.

Anne Savela