Pirkkalanlahti on hyvin matalaa ja ruohottunutta. Kaikkea vesikasvustoa ei tulla poistamaan, jotta esimerkiksi alueella elävän naurulokkiyhdyskunnan elinmahdollisuudet säilyvät.

Alajärven Pirkkalanlahden kunnostukseen haetaan nyt lupia ja rahoitusta

Pirkkalanlahti on Alajärven luoteisosassa sijaitseva lahti, johon Alajärven kaupungin keskustan koillisosa rajautuu.

Ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa ja tekninen johtaja Jouni Hänninen kertovat, että lahden luoteisrannalle on suunniteltu rakennettavaksi Kullanmutkan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mukainen uusi asuinalue. Nykyisellään ranta-asutusta on lahden länsirannalla sekä itärannan eteläosalla.

Ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa kertoo, että Pirkkalanlahden kunnostukseen haetaan seuraavaksi aluehallintoviraston lupaa toimenpiteille nyt tehdyn hankesuunnitelman pohjalta.

Vähäjärvisellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Alajärven, ja erityisesti kaupunkikeskustaan rajoittuvan Pirkkalanlahden, merkitys virkistyskäytölle on suuri.

Pirkkalanlahti on voimakkaasti kasvamassa umpeen johtuen matalasta vesisyvyydestä. Lahden mataluus johtunee järveen tulleesta sedimentistä ja kasvillisuuden hajoamistuotteiden kertymisestä. Umpeenkasvu kiihtyy lahden madaltumisen ja täten kasvien biomassan lisääntymisen vuoksi.

– Alajärven kaupunki suunnittelee Pirkkalanlahden kunnostamista ruoppaamalla ja niittämällä vesikasvillisuutta, Syynimaa selvittää. – Hankkeen tarkoituksena on lisätä järven vesitilavuutta ja siten parantaa veden laatua, virkistyskäyttöarvoja sekä kalojen ja lintujen elinolosuhteita.

– Lahden ranta-alueita on suunniteltu ruopattavaksi noin 40–100 metrin leveydeltä.
Ruopattavan alueen laajuus on kaikkiaan noin 12,2 hehtaaria ja ruopattava massamäärä noin 70000 kuutiota. Lahden pohjois- ja keskiosalla on suunniteltu tehtäväksi vesikasvillisuuden niittoa noin 18 hehtaarin alueella.

Vesilinnuston elinmahdollisuuksien parantamiseksi vesikasvillisuuden poistoalueelle jätetään kasvillisuussaarekkeita. – Alueella elää esimerkiksi noin 400 naurulokkipariskunnan yhdyskunta, Syynimaa kertoo. – Myös lahdelle tulevien laskuojien suuaukoille jätetään suojakasvillisuusalueet.

Pirkkalanlahden koillisosassa Kaartusenpuron itäpuolella sijaitsevaa lahtea on suunniteltu käytettäväksi ruoppausmassojen läjitysalueena.

Alueen laajuus on noin hehtaarin ja siihen on mahdollista sijoittaa noin 10000 kuutiota ruoppausmassoja.
Läjitysalueen etelä- ja länsireunaan on rakennettava moreenipenger. Kaartusenpuron suuosa on suunniteltu käännettäväksi nykyisestä linjauksestaan kohti etelää, jolloin se ei enää laske umpinaiseen lahdenpohjukkaan.

Ruoppausmassoja voidaan hyödyntää viherrakentamisessa rakennettavalla Kullanmutkan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mukaisella asuinalueella. Lisäksi ruoppausmassoja on maanomistajan suostumuksella mahdollista läjittää lähialueen pelloille ym. maa-alueille.

Pirkkalanlahden ruoppaukset ja vesikasvillisuuden niitto on tarkoitus aloittaa välittömästi vesiluvan ja hankkeen rahoituksen saamisen jälkeen.

– Seuraavassa vaiheessa haemme aluehallintovirastolta lupaa toimenpiteille nyt tehdyn hankesuunnitelman pohjalta. Luvan saanti kestää yleensä noin vuoden, joten rahoitusta pääsisimme hakemaan vuonna 2019 ja hankkeen toteutusaika voisi olla 2020-2021, Syynimaa laskee.

Hankkeen kustannusarvio on noin 550000 euroa.

Hankkeesta aiheutuu tilapäisiä haittoja veden laadulle ja vesistön käytölle lähinnä veden samentumisena ja kiintoainepitoisuuden nousuna toimenpidealueilla ja välittömästi niiden alapuolella.

Hankkeesta ei kuitenkaan aiheudu pitkäaikaisia haittoja ja hankkeesta mm. omaisuusarvoille, ympäristölle, maisemalle, virkistyskäytölle ja yleiselle edulle aiheutuvat hyödyt ovat haittoja suuremmat.

– Yksi tärkeä asia Pirkkalanlahden kannalta on se, että ihmiset kalastaisivat siellä, Syynimaa kannustaa. – Kalasto on vääristynyt ja pikkukalaa on paljon. Vaikka kalastuskunta tekee työtä asian hyväksi, niin myös muiden kuntalaisten apua tarvitaan.

Tuula Jokiaho