Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä keväänä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla liki 56 000 eurolla. Kuva: Risto Kosonen.

Hirvivahinkoarviointien määrä kolminkertaistui

Metsänomistajat ovat hakeneet korvauksia hirvien aiheuttamista metsätuhoista huomattavasti edellisvuotta enemmän. Suomen metsäkeskukseen on tullut vahinkoarviointipyyntöjä marraskuun puoliväliin mennessä yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Länsi-Suomessa määrä on kolminkertainen viime vuoteen verrattuna.

Metsänomistajat ovat hakeneet vilkkaasti korvauksia hirvituhoista kuluvana vuonna. Marraskuun puoliväliin mennessä Suomen metsäkeskus on tehnyt vahinkoarviointeja noin 2640 hehtaarilla, kun edellisvuonna vastaavaan aikaan arvioitu määrä oli 1204 hehtaaria.

Länsi-Suomessa eli Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella vahinkoarvioita on tehty kuluvana vuonna 72 kappaletta.

Korvaushakemusten määrän voimakasta kasvua selittävät pääosin hirvivahinkoarviointiin ja korvauslaskentatapaan keväällä tehdyt muutokset, joiden on arvioitu nostavan tuhojen korvaustasoa noin neljänneksellä edellisvuosista. Metsänomistajat voivat siis jatkossa saada aiempaa suurempia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista.

– Tämä uudistus on vaikuttanut merkittävästi vahinkokorvausten hakemiseen kuluvana vuonna, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Hirvituhoja esiintyy pääosin mäntytaimikoissa

Hirvituhoarvioinnit painottuvat Pohjois-Suomeen. Eniten vahinkojen maastoarviointeja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Suomen metsäkeskus jatkaa hirvivahinkoarviointeja tänä vuonna niin kauan, kun se on maastossa mahdollista. Osa maastoarvioinneista siirtyy vuoteen 2018. Länsi-Suomessa kaikki maastoarvioinnit saadaan kuitenkin tehtyä loppuvuoden aikana.

Metsänomistajat voivat hakea hirvituhoista korvausta Metsäkeskuksesta. Korvaussummassa huomioidaan kolmen viime vuoden aikana aiheutuneet vahingot.

– Vahinkoarvioinnin siirtyminen ensi vuoteen ei vaaranna korvauksen saamista. Metsänomistajan korvaussumma saattaa myös kasvaa, jos hirvet aiheuttavat arvioitavaksi tulevalla alueella lisää tuhoja tulevana talvikautena, Hostikka sanoo.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti 1-3 metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Korvausta tuhoista voi hakea, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen.

Maanomistaja voi itsekin ennalta määrittää korvaussumman suuruutta ja korvauskelpoisuutta Tapio Oy:n ja Metsäkeskuksen uuden hirvivahinkolaskurin avulla.