Vimpelin perhepäivähoitajat Oili Kaunisto, Marketta Kamppila ja Sirpa Anttila järjestivät hoitolapsilleen hienon Suomi 100 -juhlan.

Vimpelin perhepäivähoitajat järjestivät kivan itsenäisyysjuhlan

Pieni lapsi voi ja kehittyy parhaiten pienessä päivähoitoryhmässä, todistavat tutkimukset. Perhepäivähoitajien määrä on kuitenkin huvennut vuosi vuodelta.

Vimpelissä jäljellä olevat kolme perhepäivähoitajaa järjestivät hoitolapsilleen hienon Suomi 100 -juhlan. Juhlapöytää koristivat sinivalkoisista paperirenkaista tehdyt ketjut.

Leivoksia Suomen väreissä.

– Niitä on pitkästi yli 300. Kolme isointa hoitolastani askartelivat jokainen sata rengasta, Sirpa Anttila kertoi.

Sirpa vastasi paitsi koristelusta, myös lehdistön kutsumisesta paikalle. Marketta Kamppila ja Oili Kaunisto olivat valmistaneet tarjottavat.

– Suomalaista kansallisruokaa: perunamuusia ja lihapullia, Oili totesi.

Jälkiruuaksi oli hedelmiä ja lopuksi juotiin ”juhlakahvit” eli mehua sinivalkoisilla leivoksilla, jotka oli loihtinut Marketta Kamppila.

– Mustikat on omista pensaista, Marketta mainitsi.

Ennen ruokailua yksitoista juhlapukuista lasta esitti Siniristilippu-lorun pieniä Suomen lippuja heilutellen.

Naiset saivat idean 100-vuotisjuhlasta jo keväällä Vimpelin seurakunnan avoimessa kerhossa, jossa he käyvät hoitolasten kanssa torstaisin. MLL Vimpeli antoi tilat maksutta käyttöön juhlaa varten.

Sitkeitä sissejä

Kun Sirpa Anttila aloitti työskentelyn perhepäivähoitajana Vimpelissä vuonna 1990, kunnassa työskenteli 32 perhepäivähoitajaa. Asukkaita ja lapsia kunnassa oli enemmän kuin nyt, mutta se ei selitä näin suurta muutosta. Muutaman vuoden sisällä kolme hoitajaa on jäänyt eläkkeelle eikä uusia ole tullut tilalle.

– Olen aina sanonut, että en minä tätä työtä loppuun asti tee, mutta vieläkin sitä tässä ollaan, Sirpa naureskeli.

Hän muisteli työn olleen ennen helpompaa. Nykyään vanhemmat toivovat yksilöllisempää, juuri heidän perheensä asiat huomioivaa palvelua.

Oili Kaunisto ja Marketta Kamppila tulivat alalle 20 vuotta sitten. Oili mainitsi työnsä plussaksi sen, että saa itse päättää, mitä lasten kanssa tekee. Vaativaa työ silti on.

– Tämä vaatii tiettyä asennetta, suurin osa ihmisistä ei pystyisi tähän.

Ovatko Sirpa, Marketta ja Oili Vimpelin viimeiset perhepäivähoitajat?

– Kunpa ihmiset toisivat lapset meille perhepäivähoitajille eikä heti pieninä päiväkotiin, Marketta mietti.

Suuri ryhmä on riski

Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on sitä mieltä, että suuri ryhmä on alle 3-vuotiaan lapsen kehitykselle riski.

– Vastoin yleistä luuloa suuri ryhmä ei lisää sosiaalisia taitoja, itsehillintää tai kielen oppimista, vaan aggression käyttöä selviytymiskeinona.

Keltikangas-Järvisen mukaan nyrkkisääntö optimaaliselle ryhmäkoolle on lapsen ikävuodet plus kaksi eli 1-vuotiaalle sopiva ryhmän koko on 3 ja 3-vuotiaalle 5.

– Muutaman lapsen lisääminen ryhmään ei vielä välttämättä tarkoita riskiä.

Ryhmäkoon vaikutus lapseen riippuu paljon lapsen luonteesta, toteaa Keltikangas-Järvinen.

– Osa lapsista selviytyy missä tahansa olosuhteissa, osalle suuri ryhmä aiheuttaa kehityksellisen riskin. Tämä asia on on hukassa päivähoitokeskustelusta.

Anne Savela