Hammaspeikko vaanii koulun makeanmyynnissä

Lappajärven terveysaseman hammaslääkäri Jaakko Anttila kuuluu tutkimusryhmään, joka sai joulukuussa Suomen Hammaslääkäriseuran palkinnon. Palkinto tuli Hammaslääkäripäivien parhaasta posterista. Työ käsitteli yläkoulujen makeanmyyntiä.

Posterin taustalla olevassa tutkimusprojektissa on seurattu yläkoulujen makeanmyynnin kehitystä kouluille suunnatuilla kyselyillä kymmenen vuoden ajan. Anttila aloitti tutkimusprojektissa jo perustutkinto-opiskelijana vuonna 2009. Tällä hetkellä hän viimeistelee aiheesta väitöskirjaa.

Kouluruoka vai limsa ja karkit?

Englanninkielisen posterin nimi on Trends in sweet selling in Finnish schools since 2007. Se on esitetty ensimmäistä kertaa lokakuussa Intian New Delhissä maailman suurimman hammaslääketieteen tutkijajärjestön International Association for Dental Research (IADR) ehkäisevän hammashoidon kongressissa.

Jaakko Anttila on posterin vastuullinen kirjoittaja ja jakaa 500 euron palkinnon muun tutkimusryhmän kanssa. Tiimiin kuuluvat makeanmyyntitutkimuksen käynnistäjä professori Satu Lahti, dosentti Mimmi Tolvanen sekä Anttilan ohjattavat, tutkimusta syventävien opintojen työnään tehneet Hillamari Holmström, Elina Hirvi ja Sara Kojo.

Tuoreimmassa kyselyssä tieto makeanmyynnistä saatiin kattavasti 390 yläkoululta. Anttila kertoo, että makeaa myyvissä kouluissa sanotaan usein, jotta jos me emme myy makeaa, oppilaat hankkivat sitä jostain muualta. Lisäksi julkisessa terveyskeskustelussa jotkut näkevät myyntirajoitukset holhouksena ja yksilön oikeuksien rajoittamisena.

Tutkimusten perusteella oppilaat syövät useammin kouluruuan, jollei heillä ole mahdollisuutta korvata sitä karkkipussilla ja limsapullolla.

Hammaspeikko vaanii koulujen makeanmyynnissä erityisesti niitä oppilaita, joiden kotona ruokavalioon ei kiinnitetä riittävästi huomiota ja jotka eivät saa terveellisen syömisen mallia vanhemmiltaan.

– Kun aikuisillakin on vaikeaa tehdä kaupassa terveellisiä valintoja, kuinka vaikeaa se on nuoren olla syömättä epäterveellisesti, Anttila huomauttaa.

Oikeus terveelliseen kouluympäristöön

Lisäkysymyksenä Anttila tutkii väitöskirjatyössään, onko vuonna 2007 annettu Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositus vaikuttanut eri tavalla eri sosio-ekonomisen aseman kouluihin.

Hän on tehnyt väitöstutkimusta osa-aikaisena virkatyönä Turun yliopiston palkkalistoilla. Tutkimusta ovat myös tukeneet Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia apurahojen avulla.

Lappajärvelle Harjun kylään omakotitalonsa rakentanutta hammaslääkäriä ilahduttaa makeanmyyntitutkimuksen saama lisähuomio. Hän kokee terveyden edistämisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon omaksi jutukseen.

Hänen mielestään lapsilla ja nuorilla on oikeus makeista tuotteista vapaaseen kouluympäristöön. Anttila antaa neuvoja ja pohdittavaa kouluväelle, joka miettii karkkimyynnin aloittamista esimerkiksi leirikoulumatkan rahoittamiseksi.

– Koulujen olisi hyvä miettiä yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kesken pelisäännöistä. Saako koulussa syödä herkkuja ja juoda limsoja ja energiajuomia? Voisiko koulun kioskissa myydä vain terveitä välipaloja? Voisiko karkkimyynnin korvata jollakin muulla rahoituskeinolla?

T. Tyynelä