Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään? -tilaisuuksien suunnittelukokouksessa vas. Tuija Takamäki, Katja Rinne-Koski, Heikki Korkealaakso, Miika Kataja, Tiina Lenkkeri, Julia Sillanpää, Irma Kortesuo, Minna Laitila ja Jaana Sippola.

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

Sote- ja maakuntauudistus muuttavat maaseudun arkea huomattavasti hyvinkin nopeassa tahdissa, uskoo tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

– Muutos saattaa heikentää nykytilannetta, tai se voi johtaa merkittäviin parannuksiin. Paremmat lähipalvelut syntyvät vain paikallisen näkemyksen turvin ja heikennyksiä tulee sitä varmemmin, mitä huonommin maaseudun ääni kuuluu.

Professori Vihinen on alustajana Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -tapahtumissa, joita Eteläpohjalaiset Kylät ry ja maakunnan Leader-ryhmät järjestävät huhtikuussa eri puolilla maakuntaa.

Ensimmäinen tilaisuus on keskiviikkona 4.4. Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella ja seuraavana päivänä, torstaina 5.4. kokoonnutaan Pakarin vintillä Kauhajoella.

– Vahvemmat lähipalvelut tarkoittavat myös lisää ansaintamahdollisuuksia maaseudulle. Koko Suomen maaseudulle sopivaa mallia ei ole olemassa, vaan toimivat ratkaisut rakentuvat paikan päällä, Vihinen painottaa.

Illan toisena alustajana on YTT Kaisu Kumpulainen, joka on myös Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja.

EU:n aluekehittämisen lähtökohtana on paikkaperusteisuus. Siksi suomalaisessakin hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on kylien osallisuus tärkeässä roolissa.

Kaisu Kumpulainen kertoo hyvinvoinnista.

– Paikkaperustainen kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita vastuun siirtämistä yhteisötoimijoille, vaan julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä lähipalvelujen tuottamisessa, Kaisu Kumpulainen muistuttaa.

On tunnistettava ja huomioitava paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet. Näin voidaan rakentaa monimuotoisempaa ja asukaslähtöisempää – ja samalla myös kestävämpää hyvinvointia.

Suomalainen kylätoimintaliike on Kumpulaisen mielestä onnistunut kiitettävästi aktivoimaan kyläläisiä mukaan maaseudun kehittämistoimintaan. Lisäksi maaseudulla toimii lukuisia muita paikallista yhdistyksiä, kuten kotiseutuyhdistyksiä ja metsästys- ja nuorisoseuroja.

Entisistä nuorisoseuran- ja työväentaloista on tullut kaikkien kyläläisten juhlapaikkoja. Paikalliset tie- ja vesiosuuskunnat ovat puolestaan esimerkkejä siitä, miten perusinfrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen maaseudulla on jo pitkälti asukkaiden varassa.

Vastalääkettä etääntyviin palveluihin

Kuntarakenneuudistuksen myötä etääntyville palveluille toivotaan vastalääkettä esimerkiksi kyläyhdistysten ylläpitämistä yhteispalvelupisteistä, kyläavustajien palkkaamisesta ja paikallisista hälytysryhmistä. Paikalliset ympäristönhoito- ja energiantuotantohankkeet ovat esimerkkejä siitä, miten yhteisöjen aktiivisuudella voidaan edistää myös ekologista kestävyyttä.

Kylätoiminnassa on Kumpulaisen mukaan pitkälti kysymys paikallisesta konkreettisesta tekemisestä yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Koska maaseutuyhteisöjen tulevaisuus on riippuvainen paikallisten ihmisten aktiivisuudesta, vahva kansalaisyhteiskunta on maaseudun kestävän kehityksen edellytys. Kestävään kehitykseen liittyy kansalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen.

Ensiksi syödään

Hilkka Vihinen valottaa maaseudun mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -illat alkavat maksuttomalla ruokailulla. Lämmintä ruokaa on tarjolla puoli viidestä alkaen tunnin ajan.

– Näin voi väki tulla vaikka suoraan töistä eikä tarvitse olla nälissään, sanoo Eteläpohjalaisten kylien puheenjohtaja Heikki Korkealaakso.

Alustukset alkavat puoli kuudelta ja niille on varattu niinikään tunti. Sen jälkeen kahvitellaan ja keskustellaan. Yömyöhään ei ole tarkoitus istua: illan yhteenveto pidetään niin, että kahdeksalta päästään lähtemään kotiin.

Tilaisuuksiin toivotaan kyläläisiä, vapaaehtoistoimijoita ja luottamushenkilöitä, kaikkia oman asuinalueen kehittämisestä kiinnostuneita. Kuntien ja muiden yhteisöjen toimihenkilöt ja yrittäjät ovat niinikään tervetulleita – rakennetaan tulevaisuuden kumppanuuksia!

Eteläpohjalaiset Kylät ry on saanut kumppaneiksi järjestelyihin Leader Suupohjan, Kuudestaan, Liiverin ja Aisaparin. Mukana on myös useita yhteistyöhankkeita: Etelä-Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa, Yhteinen keittiö ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä maakuntauudistusta valmisteleva UusiEP. Tapahtumien rahoituksissa avustaa Suomen Kylät ry.

Ilmajoen ja Kauhajoen tilaisuuksien jälkeen on vielä kaksi tilaisuutta: keskiviikkona 25.4. Kauhavalla Hela-ravintolassa ja torstaina 26.4. Alavudella Huhtamäkisalissa. Ruokailun vuoksi toivotaan ilmoittautumisia noin viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Lisätiedot löytyvät kotisivulta epk.fi.

– Toivottavasti jokainen yhteisö, kylä ja kunta lähettää paikan päälle väkeä rakentamaan maakunnan yhteistä tulevaisuutta!