Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Juha-Pekka Huovinen kertoi kuolinpesän verosuunnittelusta.

Veroilta Alajärvellä – kannattaako kuolinpesä jakaa?

Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Juha-Pekka Huovinen kertoi kuolinpesän verosuunnittelusta Alajärven veroillassa.

Kannattaako kuolinpesä jakaa vai pitää jakamattomana, Juha-Pekka Huovinen?

– Kuolinpesän pitämiseen jakamattomana on useita syitä, joista yksi on verotus. Verottaja kohtelee kuolinpesää tuloverotuksessa omana yksikkönään. Pesän tuloja ei siis jaeta sen osakkaille verotettavaksi, Huovinen vastaa.

– Poikkeuksen muodostaa vain elinkeinotoimintaa harjoittava kuolinpesä, jota verotetaan elinkeinotulojen osalta erillisenä vain kolme perittävän kuolinvuotta seuraavaa vuotta.

– Jos pesään syntyy tulojen ja menojen erotuksena säästöä, voi osakas yleensä vaatia säästön jakamista. Pesä on maksanut tuloistaan kertaalleen veroa, ja kun osakkaille jaetaan osuutta tulosta, he eivät enää maksa siitä veroja toiseen kertaan.

– Kuolinpesän jakaminen vaikuttaa myös luovutustappioiden hyödyntämiseen. Jakamattoman kuolinpesän omaisuuden myynnistä on voinut syntyä tappiota. Kuolinpesälle syntynyttä luovutustappiota ei voi hyödyntää vähennyksenä osakkaiden verotuksessa, Huovinen neuvoo.

– Kuolinpesä kannattaa useimmiten jakaa, jos halutaan hyödyntää oman asunnon myyntivoiton verovapautta, hän jatkaa.

– Esimerkiksi ennen lesken ja vainajan yhteisen asunnon myyntiä toimitettava ositus, jossa leskelle annetaan asunto ja perillisille muuta omaisuutta, voi säästää myyntivoittoveroja useita tuhansia euroja.

– Kuolinpesän jaosta voi olla hyötyä myös, jos kuolinpesä on metsätila, jonka omistamisesta kaikki pesän osakkaat eivät ole innostuneita, tai jos on syntynyt peräkkäisiä kuolinpesiä useiden peräkkäisten kuolintapausten seurauksena.

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa. Veronmaksajilla on 34 paikallisyhdistystä ympäri Suomea, ja ne järjestävät alueellaan veroiltoja.